Tuore galluptutkimus puolueiden julkisuuskuvasta yllättää. Kokoomukselle on ilmaantunut paha imago-ongelma puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja.
Kokoomuksen julkinen kuva on kovaa vauhtia rapautumassa puoli vuotta ennen eduskuntavaaleja. Ylen uutisten 28.10. julkistaman, puolueiden yhteisesti tilaaman imagotutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kokoomusta kaikkein ylimielisimpänä puolueena.
TNS Gallupin kyselyssä 60 prosenttia vastanneista pitää kokoomusta ylimielisenä. Luku on aivan omassa luokassaan verrattuna muihin puolueisiin. Toiseksi ylimielisimpänä pidetään perussuomalaisia (32 prosenttia) ja vihreitä (28). TNS Gallup haastatteli runsasta tuhatta äänestysikäistä kansalaista syys–lokakuussa.
Puolueille julkinen kuva kertoo poliittisen toiminnan ja esiintymisten onnistumisesta, siitä onko viesti mennyt julkisuuden kautta perille halutulla tavalla. Vähiten ylimielisyyttä tuntuu olevan keskustan (15) ja vasemmistoliiton (19) imagoissa.
Kokoomuksen saama ylimielisyysluku on korkein 15 vuoteen ja näyttää nousseen keväällä valitun puheenjohtajan Alexander Stubbin myötä.
Mainetta eivät ole kirkastaneet sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn tietämättömyys pientuloisten määrästä, kansanedustaja Pia Kauman lastenvaunupuheet ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen omavaltainen tapa pysäyttää luonnonsuojeluhankkeet.
Helsingin Kansakoulukujalla kokoomuksen puoluetoimistossa ollaan taatusti huolissaan syksyn mittaan tulleista syvistä imagokolhuista. Tosin outoa oli, että uusi puoluesihteeri Minna Arve kieltäytyi kommentoimasta TNS Gallupin kyselyä julkisuudessa. Syntyi kuva pakoilusta ja hätäännyksestä.
Ylimielisyyttä joutui selittelemään parhaansa mukaan Yleisradion haastattelussa konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz.
Kokoomuksen nykyjohto ymmärtää, että mikäli puolueen julkisessa kuvassa on 60 prosentin ylimielisyyslisä, paljon on pielessä tavassa tuoda omat näkemyksensä julki.
Suurelle yleisölle välittyvä mielikuva puolueen toiminnasta vaikuttaa myös äänestämiskäyttäytymiseen. Varsinkin niin kutsutut liikkuvat äänestäjät ovat peruskannattajia arvaamattomampia. He tekevät monesti päätöksensä ehdokkaasta imago- tai asiaperusteella.
Ylimielisyydellä on paha maku suomalaisessa politiikassa ja elämänmenossa yleensäkin. Ylimielisyys yhdistetään usein muiden mielipiteiden vähättelyyn, kaikkitietävyyteen ja korskeaan käytökseen.
Yhdelläkään poliittisella puolueella ei ole sellaiseen maineeseen varaa.
Kokoomus on joutunut pitkän menestyskauden jälkeen alakierteeseen. Kannattajien silmissä muutamat varomattomat mölähdykset ovat yhdistyneet hallituksen hapuiluun, ja seuraukset näkyvät. Kannatuskärjessä on keskusta.
Mikäli maineenpudotus jatkuu eikä kokoomuksen johto tee nopeita ratkaisuja linjanmuutoksesta, puolue joutuu taistelemaan rajusti vaalitappiota vastaan huhtikuun eduskuntavaaleissa.