Elinkaarimallia voi hyvin soveltaa, jos tärkeiden pääteiden kunnostus ei onnistu suoraan valtion budjetin kautta. Nelostie olisi tähän sopiva kohde.
Pohjois-Suomen liikenneyhteydet eivät ole riittävän hyvässä kunnossa. Jälkeenjääneisyys on yhä vakavampi haitta alueen yritystoiminnalle ja kehittämiselle. Lentoyhteydet ovat tällä hetkellä hyvät, mutta ne eivät riitä. Liikenteen runkona olevat rautatiet ja maantiet kaipaavat vuosi vuodelta kipeämmin kohentamista, sillä määrärahat ovat jatkuvasti jääneet jälkeen todellisesta tarpeesta.
Oulun seudulla puhe on erityisesti pääradan kohentamisesta Seinäjoen ja Oulun välillä, Kuusamontien parannuksesta Oulusta Kiiminkiin ja koko pitkästä nelostiestä Heinolasta Kemiin asti.
Pääradankipeästi kaipaamaa kunnostusta on liikenneministerin suulla luvattu jo moneen kertaan, ja se on kaikissa listoissa korkealla kiireellisyysjärjestyksessä. Päätökset kuitenkin vielä puuttuvat. Asiaa joudutaan jatkuvasti pitämään esillä, mutta uskottavinta yhä on, että hallitus mieluummin ennemmin kuin myöhemmin todella lunastaa lupauksensa.
Oulun kaupunkiseudulla liikenne Kiimingin suuntaan on muuttunut pahaksi pullonkaulaksi, sillä tien varressa on tuhansia työpaikkoja ja sen kautta kulkee myös koko Koillismaan liikenne. Tässä on kyse lyhyestä kaupunkimaisen alueen tieurakasta, jollaisen rahoitus kulkee normaalin budjettikäsittelyn kautta. Koska se kilpailee valtakunnan kaikkien muiden vastaavien tarpeiden kanssa, on pitkälti alueen poliitikkojen ja viranomaisten tehtävä saada tieyhteyden tärkeys ymmärretyksi.
Aivan helppoa se ei ole, sillä viime vuosien niukkuus on saanut paljon tarpeita patoutumaan pitkin Suomea. Juuri tämän vuoksi on tarpeen etsiä myös vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia, sillä valtion budjetin kautta toteutuvat isot tietyöt ovat jo vaarallisen harvassa.
Vaarallisen siksi, että teiden kunto vaikuttaa usein suoraan myös niiden turvallisuuteen. Tästä oli paljon puhetta viime talvena Konginkankaan suuronnettomuuden jälkeen, mutta käytännön toimenpiteet ovat jääneet vajaiksi.
Valtakunnanhalki kulkeva nelostie on Suomen tärkeimpiä väyliä. Se on suorin tie etelän ja pohjoisen välillä, ja sen liikenne kasvaa jatkuvasti. Helsingistä lähdettäessä Lahden moottoritie ja Heinolan ohitustie ovat oleellisesti parantaneet tien vetävyyttä, mutta Heinolan pohjoispuolella Lusissa nelostie muuttaa täysin luonnettaan. Siitä tulee mutkainen ja kapea lähes Jyväskylään asti.
Jyväskylän ja Oulun välillä on osan matkasta ohituskaistoja, mutta riittävässä kunnossa nelostie ei sielläkään ole. Ei myöskään Oulusta pohjoiseen Haukiputaan ja Kemin välillä: vilkas liikenne pakkautuu ja jumiutuu.
Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjalainen on Kalevassa 11.2. esittänyt, että Suomen päätieverkkoa pitäisi vuosittain parantaa yhdellä tai kahdella isolla yksityisellä tiehankkeella. Kyse on niin sanotusta elinkaarimallista, jonka avulla rakennettiin esimerkiksi Lahden moottoritie ja jota ollaan Suomessa yhä valmiimpia soveltamaan.
Nelostien parantamista on jo ajanut erillinen yhdistys, mutta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen on tarpeen yhdistää voimansa vielä tehokkaammin. Koska tämä Suomen runkotie kaipaa kohennusta satojen kilometrien matkalta, juuri elinkaarimalli voi tuoda ratkaisun kaikkein nopeimmin. Pelkän budjettirahoituksen odottaminen näivettää tätä elinsuonta entistäkin pahemmin.