Ensimmäisenä juhlivaa Kajaanin kaupunginteatteria onnittelemaan ennätti sen entinen johtaja Kari Selinheimo, antikvaarisen kirjakaupan pitäjä Turusta. Selinheimo laski 1970-luvulla perustan nykyiselle teatteritoiminnalle Kajaanissa ja taisteli teatterille sen aseman alueteatterina.
"Sain tehdä kovasti töitä sen eteen, ettei Kajaanin yli hypätty, kun alueteattereita vakinaistettiin 1978. Vain Rovaniemi ja Joensuu aiottiin vakinaistaa."
Sekin oli jo työvoitto, että alueteatterikokeilun paikaksi Oulun läänissä saatiin Kajaani, onhan se keskempänä lääniä kuin Oulu. Kokeilun malli otettiin Ruotsin Norrbottenista, jossa Luulajaan perustettiin alueteatteri aivan tyhjän päälle. Kajaanissa oli sentään pitkät perinteet harrastajateatterissa vuodesta 1906.
"Kun tulin Kajaaniin 1973, teatterissa oli kaksi työntekijää. Toin mukanani viisi uutta. Päämäärä oli tehdä taiteellisesti hyvää teatteria ja ansaita alueteatterin asema."
Kun alueteatterin status saatiin, tuli kerralla 11 uutta vakanssia silloisten 20 lisäksi. Kaupunki alkoi himoita teatterin valtion rahaa ja halusi kunnallistaa teatterin, mikä riitelyjen jälkeen onnistuikin. Selinheimon lähtiessä Kajaanista 1982 henkilöstömäärä oli nykyisellä tasollaan noin 50 vakanssissa.
Kari Selinheimo toi esiin Kalevan kulttuuritoimituksen entisen päällikön Kaisu Mikkolan panoksen Kajaanin teatterin kehityksessä. Mikkola oli linkki etelän päättäjiin ja mediaan, ja hän vaikutti henkilökohtaisesti esimerkiksi Tampereen teatterikesän valintaraadissa. Kajaanin teatterille pääsy sinne ja parhaan esityksen palkinnon saaminen oli suuri voitto.
Mikkolan seuraaja Petri Laukka onnitteli juhlivaa teatteria ja lahjoitti Kirsti Muinosen työn Pariton kenkä. "Sen pari on Kalevassa", hän kuvasi lehden ja teatterin suhdetta.
Teatterinjohtaja Ilkka Laasosen kanssa onnitteluja vastaanottanut näyttelijä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen näki taulussa Kaisu Mikkolan korkokengän, sen joka on ollut aina oven välissä, kun suomalaisesta teatterista on keskusteltu ja päätetty.
Kaikkonen kertoi, että esimerkiksi hänen esityksensä Konsta Pylkkänen etsii kortteeria kiersi noin 40 paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla. Hän muistutti myös kuljetustuesta, jota voi saada alueteatterissa käymiseen.
Teatteriin juhlaan kokoontui viisi sen entistä johtajaa: Selinheimon lisäksi Hannu Tyhtilä, Helena Anttonen, Aila Lavaste ja Kristian Smeds.
Aila Lavaste sanoi, että hän taisi saada Kajaanin kaudellaan aika epärealistisen kuvan teatterin johtamisesta. "Tämä on ainutlaatuinen terve talo. Täällä oli hyvä johtaa, sillä henkilöstöllä on niin vahva itseluottamus, ettei tarvitse puukottaa johtajaa selkään."
Lavaste kehui myös yleisön hyvää suhdetta teatteriin. "Kajaanissa ollaan ylpeitä omasta teatterista ja ollaan uteliaita siitä, mitä teatteri tekee. Onkohan se pohjoinen ilmiö, sillä Oulusta olen kuullut samaa."
Kajaanin teatterin 100-vuotisjuhla jatkui sunnuntaina onnittelujen jälkeen ohjelmalla, jossa teatteriväki sai istua yleisön penkeillä.