"Kansalaisopistolle on saatava omia tiloja", sanoi 40 vuotta sitten lehtihaastattelussa Pudasjärven kansalaisopiston ensimmäinen rehtori Pentti Tourula. Samoihin lausuntoihin voi yhtyä nykyinen rehtori Hilkka Parkkisenniemi. Koillismaan kansalaisopistoista monipuolisin ja suurin opisto opintopiireiltään ja opetustunneiltaan toimii Pudasjärven keskustassa useissa väliaikaisissa tiloissa. Rehtori Parkkisenniemi on toiveikas, että pysyvät tilat saadaan.
"Kaikki toimii yhteen hiileen puhaltamalla."
Opiston kurssitarjonta on vertaansa vailla. Piirit syntyvät pääosaltaan opiskelijoiden aloitteesta. Uusi hopeaketjukurssi on juuri alkamassa. Työntouhussa ohjaaja Markku Rajalan takinliepeissä on aina joku kyselijä.
Opintopiirissä valmistetaan muinaispuvun koruja, hopeaketjuja. Birgit Tolonen suunnittelee Tuukkalan puvun pronssikoruja. Rajala näyttää työvaiheet ja -välineet. Hän kertoo, että ketjut valmistuvat käsityönä sahan ja pihtien avulla, joko hopeasta tai pronssista. Isommat korut valmistuvat vahavalutekniikalla.
Sanni Kortesalmi kokoaa tonkien avulla pieniä hopealenkkejä. Mitä useamman lenkin laittaa sisäkkäin, sen juhlavampi korusta tulee. "Tule tammikuussa kurssille niin opit kaiken", Rajala naureskelee toimittajan uteluihin.
Kansalaisopiston alkuaikoina opinnot keskittyivät käytännöntöihin, mattojen kudontaan ja ompeluun. Perinteistä ei ole syytä luopua.
Opiskelu tukee myös sosiaalista kanssakäymistä. Piireissä pääsee näkemään ja tapaamaan muita ihmisiä.
Yrjö Niskala on ollut mukana alusta asti. "Puutöiden opintopiirissä aloitin. Yli-Livolta oli keskustaan 47 kilometriä ja joka viikko tänne oli päästävä."
Niskala kertoo valmistaneensa kaappeja, pirttikaluston ja kangaspuutkin. Nykyisin hän ohjaa naisia puutöiden teossa.
"Paremmin ne osaavat kuin minä, mutta poiskaan en ole osannut jäädä."
Niskala on huolestunut kädentaitojen jatkuvuudesta, unohtuvatko kokonaan kun koneita on joka työvaiheeseen tarjolla?
Pudasjärven terveyskeskuslääkäri Terttu Ahonen kertoo olevansa innokas opistolainen. Hän opiskelee muun muassa avoimessa yliopistossa. "Työni kannalta on ihanteellista kun voi opiskella iltaisin ja kotoa käsin. Tentitkin voi suorittaa täällä", Ahonen iloitsee.
Pudasjärven opistossa käy korkeatasoisia luennoitsijoita, lisäksi käytetään etäluentoja. "Olen opiskellut ranskaa ja venäjää, syventänyt englannin kielitaitoani. Italia ja espanja ovat tämän syksyn uutuuksia", Ahonen listaa.
Hän on ollut myös ikäihmisten yliopistossa, joka ei ole mikään eläkeläisten piiri vaan tarkoitettu kaiken ikäisille.
Musiikki on opistossa vahvalla sijalla. Pudasjärven kansalaisopiston siipien suojassa toimii muun muassa korkeatasoinen kaupunginorkesteri. Juhlavuosi huipentuu keväällä Viulunsoittaja katolla -musikaaliin opiston musiikinopettaja Reijo Kossin johdolla. Hänen kädessään tahtipuikko on pysynyt jo parikymmentä vuotta.
"Lavasteet ja puvustus tehdään myös omana työnä", Parkkisenniemi kertoo.