Majasaaren jätekeskuksen penkkoihin peitellään kymmenien tulevien vuosien aikana kaikki laajan Kainuun alueelta tuleva loppusijoitettava jäte. Miljoonilla euroilla on rakennettu moderni keskus, jossa talteen otetaan niin biokaasu kuin kasoista valuvat vedetkin.
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi perustettiin viisi vuotta sitten. Ennen sitä jätteet kipattiin niin Kajaanissa kuin muissakin Kainuun kunnissa läjiin juurikaan erottelematta, kasattiin maata päälle ja unohdettiin. Nyt kainuulaisten kierrätys- ja lajitteluinto on parhaita koko maassa.
Kainuulaiset kierrättävät yhdyskuntajätteistään nyt 60 prosenttia. Loppusijoitettavaa kertyy vielä 217 kiloa henkeä kohti vuodessa, mutta määrä pienenee koko ajan.
"Se on melkoinen saavutus, kun muistaa Kainuun pitkät välimatkat. Meille tuodaan ensi vuonna jätettä jo Suomussalmen perukoilta saakka. Matka on yhtä pitkä kuin Turusta Porvooseen", kuntayhtymän ympäristöpäällikkö Petri Raita muistuttaa.
Metaania tankkiin
Kun Suomussalmen ja Kuhmon kaatopaikat suljetaan ensi vuonna, koko Kainuu Vaalaa myöten rahtaa jätteensä Kajaaniin. Esimerkiksi bio- ja betonijätteet hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan syntysijoillaan.
Kuntayhtymän toimitusjohtaja Jukka Oikarinen kertoo, että kaikelle lajitellulle hyötyjätteelle löytyy järkevää käyttöä. Paperi kiertää takaisin paperiksi, pahvi ja muovi poltetaan energiantuotannossa.
Vanhoista, vesitiiviiksi peitellyistä jätepenkoista syntyvä metaani kerätään talteen ja poltetaan. Toistaiseksi sillä on käyttöä vasta jätekeskuksen rakennusten lämmityksessä, mutta sähköntuottoakin suunnitellaan. Kaasu riittäisi pitämään helposti liikenteessä myös kaikki Kainuun jäteautot ja energiaa jäisi vielä myytäväksikin.
Majasaaressa riittää tilaa jätteille hamaan tulevaisuuteen, sillä kaupungin maalta on varattu tilaa kaikkiaan 100 hehtaaria. Käytössä siitä on vasta reilu kymmenesosa.
Jätehuollon kehittäminen tietää vääjäämättä kotitalouksien jätemaksujen nousua. Kainuussa pärjätään kuitenkin vielä tässäkin hyvin valtakunnallisessa vertailussa, eikä Jukka Oikarinen povaa isoja lisälaskuja lähivuosiksikaan.
Kun jätteiden käsittelyssä ja sijoittelussa joka tapauksessa eletään tiukkojen eurooppalaisten normien mukaan, on kannattavampaa huolehtia asiasta monen kunnan kesken kuin että kaikki rakentaisivat kalliit systeemit itse.
Tonkijoita on yhä
"Ihmiset oppivat vähitellen ymmärtämään, ettei jätehuolto voi olla ilmaista. Lajiteltua hyötyjätettä voi kyllä tuoda meille maksutta, ja homma toimii jo melko hyvin. Jos ei tiedä, mihin jokin jäte kuuluu, neuvoja saa vielä paikan päälläkin ilmaiseksi", Oikarinen lupaa.
Jotain on vanhalta kaatopaikalta kuitenkin jäänyt jäljelle. Ympäristöpäällikö Petri Raita kertoo, että aarteiden etsijöitä liikkuu Majasaaressa vieläkin öisin.
Toisen pois heittämä tavara voi olla toiselle arvokas.
"Emme ala heitä häätämään niin kauan, kuin mitään haittaa ei synny. Olemme vähän niin kuin emme tietäisikään", Raita naurelee.
Eko-Kympin jätestrategia perustuu jätteen lajitteluun sen syntypaikalla. Välivarastointi, jatkokuljetus ja -käsittely ostetaan alan yrittäjiltä.