Suomalaisten varusmiesten joukko pienenee. Yhä useampi jättää asevelvollisuuden kesken terveydellisistä syistä, ja syntyvyyden alenemisen vuoksi varusmiesikäluokat pienenevät ensi vuosikymmenellä noin viidellä tuhannella.
"Vaikuttaa siltä, että emme kykene tulevaisuudessa pitämään yllä yhtä laajaa reserviä kuin nyt", sanoo Puolustusvoimain pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen.
Kymmenen vuoden päästä asevelvollisuuden suorittaneiden osuudessa ei enää päästä nykyiseen 80 prosenttiin ikäluokasta, Puheloinen arvioi. Luku on silti tyydyttävä, kun ottaa huomioon, että nuori voi valita myös siviilipalveluksen.
Siviilipalvelusmiesten osuus ikäluokasta ei ole lisääntynyt vakiintuneesta 7-7,5 prosentin tasosta. Hyvä niin, sillä armeija haluaa edelleen tehdä sotilaan jokaisesta nuoresta miehestä.
"Tähän vaikuttavat myös mahdollisuudet ylläpitää asianmukaista varustusta, mutta tällä hetkellä ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa linja on, että koko palvelukelpoinen ikäluokka koulutetaan."
Juuri nyt Suomen puolustuskyvyn tavoitetaso ja armeijan resurssit ovat kutakuinkin tasapainossa, mutta tulevaisuudesta Puheloinen odottaa haastavaa. Nykyisen reservin ylläpito voi olla tulevaisuudessa vaikeaa rahapulankin vuoksi.
Suomen puolustus tärkein
Millaista tehtävää Suomen armeija nykynuorelle tarjoaa? Sitä samaa mitä aina ennenkin. Globaaleista uhkista ja kriisinhallinnasta puhutaan paljon, mutta Puolustusvoimat katsoo edelleen, että tehtävä numero yksi on Suomen kamaran sotilaallinen puolustus. Yhteiskunnan tukeminen tulee kakkosena, ja kansainvälinen kriisinhallinta vasta kolmantena.
Puolustusvoimat eivät ole kansainvälistä toimintaa lisäämässä, Puheloinen toteaa. Paitsi jos poliittinen johto niin päättää.
Suomessa on viime vuosina saatu huomata, itänaapurin sotilasmahti on viime aikoina osoittanut toipumisen merkkejä.
"Ilmansuunnat eivät ole se oleellisin kysymys", Puheloinen sanoo. Venäjä on palauttamassa sotilaallista toimintakykyään normaalille tasolle 1990-luvun lopun alasajon jälkeen.
Sotilaallista uhkaa ei juuri nyt ole, mutta Suomen nuoria miehiä ja miksei naisiakin tarvitaan, jotta maanpuolustuksen suorituskyky säilyy.
"Sellainen ajattelu on liiankin yleistä, että puolustuskyvyn ylläpidon yksinomainen ja välttämätön ehto on, että tässä ja nyt näkyvissä pitää olla joku uhka. Ja jos uhkaa ei ole, ei puolustuskykyä ei tarvitsisi ollenkaan ylläpitää. Se on kyllä on aika kapea-alaista keskustelua."
Naiset hyviä panssarijohtajia
Naisistako apu, jos nuorten miesten terveys ei kestä asepalvelusta? Tuskin. Naisia astuu palvelukseen vuosittain vain 350-400. Puheloinen ei osaa sanoa, pitäisikö heitä saada lisää. Hyvä, että mahdollisuus on olemassa.
Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala esitti hiljan naisille omia kutsuntoja. Puheloinen tulkitsee ajatuksen keskustelunavaukseksi.
Naisten kutsunnat olisivat tilaisuuksia, jossa jaettaisiin tietoa kriisinhallinta-asioista. Ehkä joku samalla kiinnostuisi Puolustusvoimista.
Se on kuitenkin selvää, että riuska nainen pärjää väessä paremmin kuin huonokuntoinen mies. "Ilman muuta."
Puheloinen muistelee Parolan panssariprikaatissa panssarijoukkueen johtajiksi koulutettuja naisia. "He olivat erittäin hyviä siinä hommassa. Se vaatii, että johdat omaa vaunua ja samalla kahta siipivaunua. Naisiltahan se sujuu."
Puolustusvoimain lippujuhlan päivän ylennykset ja kunniamerkit löytyvät Kaleva.plussan hakukoneesta.