Erään tuskallisen yön jälkeen myyntineuvottelija Jaana Jylänki käveli lääkärinsä vastaanotolle ja sanoi: "En jaksa enää."
Häntä hoitanut anestesiologi ja kipulääkäri Voitto Järvimäki kertoi odottaneensakin päätöstä: potilas suostui hakeutumaan eläkkeelle.
Jylänki kärsii kroonisesta hermovaurion jälkeisestä kiputilasta, CRPS II:sta. Ongelmat alkoivat vuonna 2004, kun vasemmassa kädessä vaivannut hermopinne vapautettiin yksinkertaisella leikkauksella. Käsi ei parantunut, vaan se leikattiin uudelleen. Jänteet olivat liimautuneet yhdeksi paketiksi.
Sairauslomia tuli paljon. "Olin paniikissa, koska en päässyt kipujani pakoon. Yritin sinnitellä, sillä halusin pysyä työelämässä mukana."
Jylänki oli kuntoutustuella vuoden 2007 kesäkuun loppuun ja joutui sen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle.
Oysin kipupoliklinikan potilaaksi hän pääsi heti. Akuuteissa tapauksissa, kuten leikkausten ja traumojen jälkeisten poikkeavien kipujen takia hoitoon pääsee kuukaudessa. Syöpäpotilaiden kivut pyritään hoitamaan virka-aikana päivystyksellisesti.
Muulloin jonotusaika voi olla pitkä, joten kivunhoidossa on parantamista. "Ohjaamme osan potilaista hoito-ohjeineen terveyskeskuksiin, joissa voidaan antaa vastaava lääkitys", kipupoliklinikan vastuulääkärinä toimiva Järvimäki kertoo.
Alkuvaiheessa Jylänki söi yhdeksää eri lääkevalmistetta. Häntä on hoidettu myös puudutuspiikein, ja hänellä on käytössään kipustimulaattori.
"Kipupolilla ihmiselle annetaan aikaa ja hänen kipujaan ymmärretään."
Mutta kritiikillekin löytyy sijansa. "Kun sairastuneen elämää hallitsee kipu, jää perhe yksin eikä tiedä, missä mennään. Tätä ei kivunhoidossa huomioida. Huoli perheestä lisää sairastuneen pahaa oloa."
Järvimäki pitää kritiikkiä oikeutettuna. "Kipu on virtahepo olohuoneessa ja vaikuttaa koko lähiympäristöön. Mutta valitettavasti resurssimme eivät riitä."
Kipupoliklinikassa toimii yksi osa-aikainen psykiatri. Järvimäki kehottaakin potilaita hakeutumaan kivun hallinta- ja vertaistukiryhmiin.
Perheille pitäisi Jylängin mielestä tiedottaa jo alkuvaiheessa, mitä vahvojen kipulääkkeiden syömisestä seuraa. "Ne sammuttavat ihmisestä monta puolta, eikä sairastunut akuutissa vaiheessa siitä osaa kertoa."
Seksuaalinen halu katoaa. Äitinä on vaikea antaa itselleen lupaa olla heikko. Myös muistihäiriöt ovat tavallisia. Lukeminen ja kirjoittaminen vaikeutuvat.
Potilaan tulisi saada säilyttää itsemääräämisoikeutensa. "Todella kipeänä ei jaksa eikä osaa kysyä asioista. Kun tieto on puutteellista, ei pysty vaikuttamaan hoitoonsa, kuten haluaisi."
Nyt Jylänki on saanut niskalenkkiotteen kivustaan. Ajan myötä potilas löytää omat selviytymiskeinonsa.
"Nykylääketieteen avulla noin 30 prosenttia hermovauriokivuista saadaan hoidettua pois. Sen jälkeen potilaalla on edessään matka jäljelle jääneiden kipujensa hallintaan."
Joskus Järvimäki tapaa tien päällä vanhoja potilaitaan. He kertovat usein, että hyvin menee, kipuja on, mutta eivät ne enää häiritse. "Nämä kipumestarit ovat hyväksyneet kivut osaksi itseään."