Kok­ko­lan uh­kauk­set ih­me­tyt­tä­vät

KalevaKokkola Keski-Pohjanmaan liittoa rajusti ravisteleva kiista maakunnan alueellisest


Kokkola
Keski-Pohjanmaan liittoa rajusti ravisteleva kiista maakunnan alueellisesta suuntautumisesta sai tällä viikolla jälleen uuden käänteen, kun Kokkolan kaupunki toi julkisuuteen vaatimuksensa maakuntajohtaja Altti Seikkulan erosta. Kokkolan uhkavaatimus kohdistuu koko muuhun maakuntaan, sillä muut kunnat ovat yksimielisesti Pohjois-Suomen yhteistyön kannalla.

Maakuntajohtajan erovaatimuksesta neuvoteltiin keskiviikkoiltana Kokkolan valtuustoryhmien ja välitysmieheksi ryhtyneen Keski-Pohjanmaan keskustapiirin puheenjohtajan Antti Hietaniemen välillä. Lopputulos oli, että Kokkola luopuu Seikkulan erottamisvaatimuksista, jos maakuntajohtaja esittää maakuntahallitukselle liiton eroamista Pohjois-Suomen neuvottelukunnasta ja välitöntä hakemusta Länsi-Suomen allianssin jäseneksi.

Kokkolan kaupungin luottamushenkilöjohdosta on esitetty myös sellaisia uhkauksia, että Kokkola eroaa maakuntaliitosta ja liittyy Länsi-Suomen allianssiin yksinään, jos maakuntaliitto ei tällaista päätöstä tee. Se johtaisi koko maakunnan hajoamiseen ja katoamiseen virallisena maakuntana kartalta.

"Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Maakuntaliitto ja maakuntajohtaja eivät ole ottaneet huomioon Kokkolan näkemyksiä. Altti Seikkula on pitänyt sinnikkäästi kiinni omista näkemyksistään", toteaa Keski-Pohjanmaan liiton valtuuston puheenjohtaja, Kokkolan kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Roy Sabel (sd.).

Kokkola on jo pitkään vaatinut, että Keski-Pohjanmaan liitto liittyy jäseneksi Länsi-Suomen allianssiin. Maakuntajohtaja Altti Seikkula ja muut maakunnan kunnat ovat pitäneet tärkeämpänä kuulua nykyiseen Pohjois-Suomen neuvottelukuntaan. Kompromissina on yritetty hakea jäsenyyttä molemmissa yhteistyöelimissä, mutta Länsi-Suomen allianssi ei useista hakemuksista huolimatta ole hyväksynyt kaksoisjäsenyyttä.

"Länsi-Suomi on Kokkolalle historiallisesti luonnollinen yhteistyösuunta jo vanhan Vaasan läänin ajoilta. Koko meidän viranomaistoiminta, TE-keskus ja muut virastot, ovat Länsi-Suomen allianssin alueella. Lisäksi asiassa painaa uusi aluekeskusohjelma, joka määrää Kokkolan ja Pietarsaaren tiivistämään yhteistyötään. Pietarsaari kuuluu Länsi-Suomen allianssiin", Roy Sabel perustelee.

Hän muistuttaa, että Kokkolan kaupungin asukasmäärä on suurempi kuin maakuntaliiton varsinaisten jäsenkuntien asukasluku yhteensä. Se näkyy hänen mukaansa vain maksuosuudessa, muttei päätösvallassa.



Muu maakunta ihmeissään


Kokkola voi yksinään saattaa maakuntajohtajan erottamisen vireille. Erottamiseen vaaditaan maakuntavaltuuston kahden kolmasosan enemmistö ja lisäksi selkeä syy väitettyyn luottamuspulaan.

Toholammin kunnanhallituksen puheenjohtaja Paavo Hylkilä (kesk.) on aivan ihmeissään Kokkolan uhkavaatimuksista.

"Tämä asia on hiertänyt maakuntaliitossa jo pitkään, ja minä ehdin jo uskoa, että asia saatiin pois päiväjärjestyksestä. Toivoin, että yhteishenki maakuntaan olisi palannut, mutta näin ei sitten käynyt."

Hänen mukaansa Toholammin kunnalla ei ole tiedossa syitä, miksi se muuttaisi kantaansa suuralueyhteistyöstä.

"Keski-Pohjanmaan maaseudun kunnilla on samanlaiset ongelmat kuin Pohjois-Suomen kunnilla. Meille yhteistyö pohjoisen suuntaan on perinteistä ja historiallista. Esimerkiksi Tampereen suunta on meille paljon vieraampi", Hylkilä sanoo.

"Tärkeä tekijä on EU:n tukipolitiikka. Uskomme, että pohjoisessa yhteistyössä mukana olemalla meillä on paremmat mahdollisuudet korkeampiin EU-tukiin kuin siirtymällä eteläisen Suomen rintamaan."

Myös Kalajoen kaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouni Jyrinki (kesk.) ihmettelee Kokkolan linjaa. Kalajoki on osajäsenenä Keski-Pohjanmaan liitossa.

"Nyt on syytä selvittää, haluaako Kokkola kaikissa asioissa vaihtaa yhteistyösuuntaa. Kalajoki on pitänyt erittäin tärkeänä mahdollisuutta käyttää Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, mutta jos se siirtyy Tampereen yliopistollisen sairaalan piiriin, me emme sinne halua", Jyrinki huomauttaa.

"Kalajoen ja MTK:n alueellisena edustajana on sanottava, että EU-tukien näkökulmasta meidän on parempi kuulua eteläiseen Pohjois-Suomeen kuin pohjoiseen Etelä-Suomeen", MTK-Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtajana työskentelevä Jyrinki kiteyttää.

Ilmoita asiavirheestä