Maakuntahallitukset ovat sanoneet sanansa tulevaan valtion aluehallintouudistukseen. Viimeiseen asti kantaansa hionut Keski-Pohjanmaa päätti tiukan äänestyksen jälkeen, yhden äänen enemmistöllä, suunnata kohti Oulua. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan yhteinen aluehallinto nähtiin maakunnan säilymisen kannalta turvallisimpana.
"Tiedämme, mitä olisi odotettavissa, jos nykyinen suunta jatkuisi. Vaasa on koettu etäisenä, kun on tarvittu valtion viranomaispalveluja. Vaarana olisi, että palvelutaso tästä edelleen heikkenisi", sanoo Pohjois-Pohjanmaan puolesta äänestänyt maakuntahallituksen jäsen, keskustalainen kunnanjohtaja Liisa Veiskola Vetelistä. Kaikki maakuntahallituksen viisi keskustalaista ja yksi kokoomuslainen jäsen äänestivät Pohjois-Pohjanmaan puolesta.
Vetelin rajanaapurina on ruotsinkielinen Kruunupyy. Kieliasiat ovatkin olleet yksi kiistakapula maakunnan ja sen keskuksen, Kokkolan, välillä. Kokkola on halunnut suunnata yhteistyön Pohjanmaalle, koska pelkää yhteistyön Pietarsaaren ja muiden ruotsinkielisten kuntien kanssa vaarantuvan.
"Kokkolassa tulisi säilyttää ja jopa vahvistaa ruotsinkielisiä palveluja. Minä uskon, että Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämä vahvistuu Pohjois-Pohjanmaan yhteydessä. Kokkolaan saataisiin nykyistä laajemmat valtion viranomaispalvelut jotka voisivat ulottua Kalajokilaaksoon saakka", Liisa Veiskola kaavailee.
Tervettä itsekkyyttä
Keski-Pohjanmaan kauppakamari halusi suunnaksi Vaasan, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät taas Oulun. Maakuntajohtaja Altti Seikkula on ollut Oulu-suuntautunut jo pitempääkin. Hän ei usko, että maakuntahallituksen päätös lähteä pohjoisen suuntaan aiheuttaa keskipohjalaisissa pysyviä traumoja. "Uudistukset herättävät aina tunteita, vaikka asukkaiden arkeen ne eivät näkyvästi vaikuta. Päätöksen valmistelussa ja sen teossa on ollut päällimmäisenä pontimena terve itsekkyys. Haluamme, että Keski-Pohjanmaa säilyy ja vahvistuu. Maakunnan ja Kokkolan vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne ja vahvat yritykset."
Kari Urpilainen (sd.) ja neljä muuta äänestyksessä vähemmistöön jäänyttä hallituksen jäsentä jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Ryhmä yrittää vielä saada aikaan neuvotteluja maakuntahallituksen ja Kokkolan kaupungin välille, koska he näkevät päätöksen vesittävän Kokkolan ja Pietarsaaren seutukuntien välille viritetyn yhteistyön.
"Olisi yllättävää, ellei mitään tehtäisi. Haluamme saattaa omat perustelumme tunnetuksi ja saada lisäneuvottelut käyntiin. Aikaa esittää ne aluejakotyöryhmälle on lokakuun loppuun."
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju on tyytyväinen Keski-Pohjanmaan linjaukseen ja toivottaa tervetulleeksi samaan hallintoalueeseen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa. Ainoa arveluttava asia on, että päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen.
Uudistamistyö etenee nyt hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen vastuulla valtionvarainministeriössä.
Valtion aluehallinnon tehtävät jaetaan kahdelle viranomaiselle. Aluehallintovirastot (Allu) toimisivat kolmella suuralueella sekä kuudella tai seitsemällä toimialueella. Niihin keskitetään lupa-, valvonta ja oikeusturva-asioita. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukset (Ellu) korvaisivat nykyiset TE-keskukset, tiepiirit ja ympäristökeskukset. Niitä esitetään perustettavaksi yhdeksälle toimialueelle kaikkiaan 15.