Fortum rakentaa jätteiden polttolaitoksen Ykspihlajan teollisuusalueelle Kokkolaan. Laitoksessa tullaan polttamaan entisessä Vaasan läänissä sekä Oulun läänin eteläosassa syntyvä palamiskelpoinen yhdyskuntajäte.
Jätteen poltto voi alkaa Fortumin Kokkolan voimalaitoksen yhteyteen rakennettavassa 50 miljoonaa euroa maksavassa laitoksessa vuoden 2006 lopulla. Hankkeen toteutuksen nopeus riippuu lupa-asioiden etenemisestä. Ympäristövaikutusten arviointi alkaa näinä päivinä.
Samanlainen polttolaitos on Tukholmassa. Vastaavalla periaatteella jätettä hävittäviä laitoksia löytyy Ruotsista yli 20 ja Tanskasta yli 30. Suomessa tämä on laatuaan ensimmäinen.
Jätteen poltosta syntyvä höyry johdetaan Kokkolan voimalaitokselle, missä se korvaa polttoaineena käytettävää turvatta ja raskasta polttoöljyä. Voimalaitos tuottaa höyryä teollisuudelle, kaukolämpöä Kokkolaan ja sähköä.
Liiketoimialueen johtaja Hannu Vinnamo Fortumista kertoo jätteestä syntyvän energiaa noin kaksi kertaa Kokkolan tarvitseman kaukolämmön verran.
Alue on riittävän laaja
Entisen Vaasan läänin alueella ja Oulun läänin eteläosassa toimivien kuuden jäteyhtiön edustajat ovat vuoden päivät etsineet ratkaisua 520 000 asukkaan syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen loppukäsittelyyn. Tarjouskilpailun perusteella ne valitsivat yhdeksästä yrityksestä yhteistyökumppanikseen Fortum Power and Heat Oy:n.
Jäteyhtiöiden perustaman hankintarenkaan puheenjohtajana toiminut Uffe Brandt sanoo yhtiöissä päädytyn laajaan yhteistyöhön, koska näin saadaan koottua riittävän suuri määrä jätettä, että sen poltto kannattaa.
Jos jätelaitoksessa poltetaan 30 000 tonnia vuodessa, konsulttina käytetyn tanskalaisyrityksen mukaan se maksaa noin 120 euroa tonnia kohti. Jos jätettä kertyy 150 000 tonnia, niin kuin hankintarenkaan alueella, hinta putoaa puoleen eli 60 - 70 euroon tonnia kohti.
Polton antaminen ulkopuoliselle yritykselle oli Brandtin mukaan ehto sille, että homma voi toteutua. Kaikilta jäteyhtiöiden toimialueen 72 kunnalta kun ei olisi saatu takuita näin mittavaan hankkeeseen.
Toimitusjohtaja Antero Isokoski Jokilaaksojen Jäte Oy:stä Ylivieskasta oli erittäin tyytyväinen saavutettuun ratkaisuun. Hän pitää sitä suorastaan välttämättömänä.
Ilman tätä yhtiön alueella ei yllettäisi jätteiden hyötykäytössä valtakunnassa edellytettävälle tasolle.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan yhdyskuntajätteestä 70 prosenttia pitää käyttää hyväksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Nykyinen hyötykäyttö on 40 prosentin luokkaa.
Isokosken pitää nyt rakentuvaa jätehuoltoyritysten rengasta riittävän suurena turvaamaan jätteen polton taloudellisuus. Näin laskien hän arvioi maassa tarvittavan kymmenkunta vastaavaa laitosta. Uusien vaatimusten mukaisia polttolaitoksia ei ole, mutta ratkaisukeinoja samaan ongelmaan haetaan kuumeisesti eri puolilla maata.
Kiristyviin jätteenkäsittelymääräyksiin kunnat eivät kykene vastaamaan yksin. Vaatimukset ovat niin kovia, että Isokosken mielestä tarvitaan paitsi kuntien yhteistyötä myös paljon laajempaa yhteistoimintaa. Hankintarenkaan hän uskoo poikivan myös muuta yhteistyötä, muun muassa jätteen kuljetuksessa.
Yhtenäisiin hintoihin
Yhtä varmaa kuin, että jätteet täytyy tulevaisuudessa käyttää hyväksi nykyistä tarkemmin, on, että jätteestä joudutaan maksamaan nykyistä enemmän. Uffe Brandt arvioi, ettei kotitalouksien jätemaksu nouse kuitenkaan tämän ratkaisun seurauksena.
Antero Isokoski puolestaan otaksuu maksujen nousevan Jokilaaksojen Jäte Oy:ssä siitä syystä, että jätteen hyödyntäminen alueella on nyt heikoimmasta päästä.
Hyödyntämisasteen nostaminen tulee maksamaan, mutta Isokoski arvioi, että aloitetun yhteistyön ansiosta jätemaksujen taso kyetään pitämään kohtuullisena. Koko hankintarenkaan alueella pyritään yhtenäiseen maksupolitiikkaan.
Hankintarenkaaseen kuuluvat Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy, Oy Botniarosk Ab, Ab Ekorosk Oy, Jokilaaksojen Jätehuolto Oy, Järviseudun Jätehuolto Oy ja Lakeuden Jätekeskus Oy.