Ylivieskalainen Timo Vuolle kohentaa pääsiäiskokon päälle suojaksi laitettua pressua. Kokko on rakennettu jo menneellä viikolla Niemen koulua vastapäätä olevalle kentälle. Lauantaina Vuolteella on kunniatehtävä sytyttää kokko tuleen.
"Jos kokko ei syty tai pala kunnolla, niin kyllähän siitä saa kuulla pitkin vuotta", Vuolle sanoo.
Vuolteelle pääsiäiskokkoperinne on perua lapsuudenkodista, jossa pääsiäiskokkoa poltettiin kotipihalla. Sitä myöten kokon polttaminen on jäänyt elämään hänen omiin pääsiäisperinteisiinsä.
Perinteitä on helppo ylläpitää, sillä nykyisin hän on Niemelänkylän kyläyhdistyksen aktiivi ja vastaa siitä, että pääsiäiskokko nousee joka vuosi kylän pintaan. Yksin hän ei kokkoa rakenna, vaan siihen osallistuu lähes koko Niemelänkylän väki.
"Yhden isännän metsästä saamme hakea havut, toinen isäntä luovuttaa kuivatut oljet. Apuvoimia saamme myös kokon rakentamiseen, kun yksi kylän isännistä käy kasaamassa sen etukuormaajalla."
Pääsiäiskokkoperinne on Kalajokilaakson alueella varsin vankkaa. Alunperin perinne on lähtöisin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta, josta se on levinnyt muualle Suomeen. Alkuperäisen uskomuksen mukaan kokkoa polttamalla häädetään lankalauantaina liikkuvat pahat henget ja noidat kylästä pois.
Lue lisää kokoista lauantain Kalevasta!