Mikään ei ole lopullista, ei edes taloudellinen kurimus. Joitakin vuosia syvällä rypenyt Tornio on saanut kiinni oikeasta narusta, ja vetäissyt itsensä nousuun. Uusi tervehdyttämisohjelma puree ja kriisikunnan tunnusluvut ovat alkaneet pudota kyydistä. Talous paranee, työllisyys kohenee ja väkimäärä kasvaa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pelttari ja kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen eivät näytä lainkaan tyytymättömiltä. Laiva on kääntymässä jo tänä vuonna kohti terveen talouden väylää. Kaksikon lisäksi talousjohtaja Vivi Marttila sanoo olevansa nyt aika rauhallisin mielin.
"Kriisikuntaluvut ovat vauhdittaneet korjausliikkeitä ja tuoneet niihin ryhtiä", Marttila sanoo. Palvelualueille vaaditaan edelleen sitoutumista ja tarkkaa taloutta, jotta laiva ei pääse eksymään valitulta reitiltä.
Nyt vähennetään,
kohta lisätään
Tornion talous täytti viime vuonna kaikki kriisikunnan tunnusmerkit. Tämän vuoden lopulla kahden tunnusluvun osalta oltiin jo kuivilla, ja ensi vuonna luiskahtaa vielä yksi luku paremmalle puolelle. Kaupunki aloitti tänä vuonna hevoskuurin muun muassa lomauttamalla henkilöstönsä viikoksi.
Ensi vuonnakin jatketaan säästötalkoita leikkaamalla miljoonalla eurolla henkilöstömenoja ja karsimalla muita kuluja 600 000 eurolla. Henkilöstö vähenee luonnollisella poistumalla ja määräaikaisten pestejä lopettamalla. Toisaalta kymmenkunta työntekijää palkataan lähinnä hyvinvointipalveluihin.
"Henkilöstön vähentyminen ei ole monen vuoden trendi, sillä muutamien vuosien kuluttua joudutaan ottamaan lisää henkilöstöä", Ronkainen huomauttaa. Torniossa on ensi vuonna palkollisia asukasta kohden maan keskiarvon alarajoilla.
Tornion ensi vuoden talousarviota on rakennettu vaikeista lähtökohdista, mutta kuluvalta vuodeltakin ennustetaan nyt positiivista tilinpäätöstä. "Tämä vuosi on orastava, mutta ensi vuosi selkeästi myönteinen ja budjetti uskoa luova. Pahimmat talousvaikeudet ovat takanapäin", Pelttari luonnehtii. Hallituksen ja lautakuntien välilläkin on päästy sopuisaan lopputulokseen, eikä valtuustossa syntyne riitoja suurista linjoista.
Uuden toivon airueita on erityisesti Rajalla-projekti, joka on tuonut puhtia kaupungin vetovoimaan. Rajalle investointeja jatketaan. Torniolaiset röyhistelevät rintaansa myös kaupungin saamista tunnustuksista, esimerkiksi vuoden rajakunta-tittelistä sekä Peräpohjolan pääpoliisiaseman sijoittumisesta Tornioon. Ne kaikki vahvistavat näkemystä, että rajakuntien yhteistyö kannattaa.
Uusia asuinalueita
ei ole nyt tulossa
Kasvu-uralle ja kehityksen kantaan pääsemiseksi kaupunki lähtee liikkeelle tiukalla budjetilla, jossa palvelut turvataan, mutta merkittäviä uusia avauksia ei tehdä. Investoinnit on kursittu vähiin, vaikka tarpeita riittäisi monenmoisiin kohteisiin. Ronkainen puhuu hengähdysvuodesta: merkittävin yksittäinen investointi on terveyskeskuksen monivuotisen urakan loppuun saattaminen.
Tornion asukasmäärä kasvaa, mutta uusia asuinalueita ei näillä näkymin rakenneta. Se tietää tonttitarjonnan heikentymistä. Monet alueet olisivat kaavoituksellisesti toteutettavissa, mutta niiden eteenpäin vienti on tyssännyt maanomistusoloihin. Rakentamattomien tonttien kova verotuskaan ei ole saanut tonttikauppoihin vauhtia.
Tänä vuonna kaupungin talouden turvana olivat reilun viiden miljoonan euron satunnaiset tulot. Ensi vuonna niitä ei ole, mutta verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä yli 11 miljoonalla eurolla eli lähes 13 prosentilla. Merkittävä lisäpotti tulee verotulontasauksesta ja yhteisöverosta. Tulot lisääntyvät myös veroja korottamalla.