"Jos ei itse osaa uida, on ihan turha hypätä mereen, jossa toinen on kaulaansa myöten", Lauttasaaren kirkkoherra Kaj Engström tiivistää suruviestien viejän nyrkkisäännön.
"On tärkeää pitää mielessä olevansa uimataitoinen ja myös pelastamiskoulutuksen saanut."
Ja varsin raskaita viestejä keskusrikospoliisin uhrintunnistusryhmän pappina toimiva Engström joutui keskiviikkona viemään. Hän kiersi yhdessä poliisin kanssa Kauhajoen palvelualojen oppilaitoksen ammuskelun uhrien perheissä. Työ ei ole Engströmille vierasta, hän vei suruviestejä myös Jokelan ja vuoden 2004 tapaninpäivän tsunamikatastrofin jälkeen.
"Tarkoitus saada ihmiset palautettua shokkitilanteesta realiteetteihin. Päästä pois siitä Ei voi olla totta -tilasta", Engström kuvailee.
Vaikka ihmisten persoonallisuus vaihtelee, perustoimintamalli tällaisissa tapauksissa on Engströmin mukaan selvä. Uhrien omaisilla on tarve purkaa tunteitaan, vaikka purkauksen muodot voivatkin vaihdella. Engströmin kokemuksen mukaan tilannetta helpottaa, jos ihmisellä on selkeä ja tarkkaan ajateltu maailmankatsomus.
"Emme me voi sinne mennä pitämään luentoa tai selittämään. Aloitteiden pitää tulla heidän todellisuudestaan. Katsoa mitä sieltä lähtee ryöppyämään. Tärkeintä on olla satasella läsnä."
"Ammatillisuus on niissä tilanteissa suojana, ja siitä on tärkeä pitää kiinni. Rutiinilla tätä ei kuitenkaan voi tehdä, koska siitä ei olisi mitään hyötyä. Kokemusta tulee, mutta rutiinia tästä ei voi tulla koskaan."
Uhrien omaisiin saatiin yhteys tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Uhrien tunnistus sujui kuitenkin sen verran hitaasti muun muassa palovammojen vuoksi, ettei perheissä ehditty käydä.