Kokenut isän­nöit­si­jä Kalervo Siira vaatii ta­lo­yh­tiön hal­li­tuk­siin tietoa ja osaa­mis­ta, jotta isän­nöit­si­jää osataan po­mot­taa

Kalervo Siira kertoo ammentaneensa tästä Oulujoen näkymästä voimaa 22 vuotta.

Kuva: Pekka Peura

Kalervo Siiran 38-vuotinen isännöintikokemus antaa valmiuden verrata, miten isännöinti on muuttunut vuosien varrella.

– Nykyään on usein surkea tilanne, kun isännöintitoimiston isännöitsijällä on 25 taloyhtiötä: ei siinä ehdi kuin hoitaa juoksevat asiat. Taloyhtiön hallituksessa pitää olla yhteen hiileen puhaltavia osakkaita ja asiantuntemusta. Jos omistaa yhtiössä asunnon, kannattaa pyrkiä hallitukseen.

Sivutoimisena isännöitsijänä voi vaikuttaa oman yhtiön asioihin.

– Pitää huomata, että valtion ilmaista rahaa on usein saatavissa vaikka remontteihin tai sähköautojen latauspisteisiin. Paperisota pitää hallita: tavallinen isännöitsijä ei helposti siihen lähde, eikä ole aikaakaan.

Vuonna 1968 nuori rakennusinsinööri Kalervo Siira vastasi Helsingin Sanomissa olleeseen hakuilmoitukseen: hän pääsi rakennuspäälliköksi Finlaysonille Forssaan.

– Olihan se vähän pelottavaa, kun köyhä maalaispoika meni isoon Finlaysoniin, jossa oli 2 100 työntekijää. Oli kehräämö, kutomo, oma pienoisrautatie, puuvillatehdas, muovitehdas, saha ja voimalaitos.

– Siitä se lähti, kun näin, millaista mahtavan firman elämä oli. Paikallisjohtaja käski firman juhliin vaimon kanssa – ja pukeutumisen piti olla viimeisen päälle: smokki vaadittiin, Siira naurahtaa.

Siirat palasivat Ouluun vuonna 1979.

– Olin jo aloitellut kiinteistösijoittamista, ja halu kotiseudulle oli kova: hämäläiset ovat kuitenkin niin erilaisia.

– Löysin vapaan liikehuoneiston Pakkahuoneenkadulta ja jatkoimme vaimoni kanssa jo Forssassa perustamani Taloinssi Oy:n toimintaa: kiinteistönvälitystä ja rakennusvalvontaa.

Oulun Panttilainakonttori, Oulun Huutokauppakamari ja Oulun Kulta saivat alkunsa 1990. Firmat pyörivät Taloinssin kanssa rinnakkain samalla henkilökunnalla nelisen vuotta.

– Teimme tänä vuonna sukupolvenvaihdoksen. Firmat ovat yhä perheen omistuksessa.

– 1990-luvun alussa oli sama tilanne kuin nyt: puolet Oulun keskustan liiketiloista oli tyhjillään – silloin tosin pankkikriisin takia. Saimme vuokratuksi Panttilainakonttorille entisen Osuuspankki Yhteistuen tilan, joka oli kalliilla remontoitu.

Taloinssi fuusioitiin 1995 Panttilainakonttoriin.

– Panttilainakonttorilla oli siinä vaiheessa jo kova vauhti päällä: Oulun Puhelimen osakkeet olivat tulleet markkinoille: ne olivat helppo panttilainakohde. Meidän firman menestystekijät ovat olleet puhelinosakekirjat. Korkeimmillaan puhelinosakepantteja oli miljoonan euron verran, Siira tunnustaa.

Kalervo Siira on yhä aktiivisesti useiden kiinteistöyhtiöiden hallituksissa.

Oletko joutunut käymään oikeutta usein?

– Monta kertaa. Joskus on pakko riidellä eikä antaa periksi. Merkittävin voittamistani riidoista oli, kun välimiesoikeus määräsi vuonna 2001 Oulun Puhelimen lunastamaan kaikki ihmisten panttaamat puhelinosakkeet käypään hintaan.

– Jos oikeusjutun häviää, ei tee toiste samaa virhettä. Yhtiön etu on aina ollut etusijalla, muutenhan olisin saanut hallitukselta lopputilin!