Ko­ke­mus­ten perässä maail­mal­la

Oululainen Riitta Lumiaho, 57, oli suunnitellut kaiken viimeisen päälle valmiiksi siltä varalta, että tärppäisi.

Riitta Lumiaho palasi koti-Suomeen kesäkuun alussa työnhakumatkaltaan Ranskasta. Jos töitä olisi löytynyt, myös Mingariesa-kissa olisi päässyt ulkomaille.
Riitta Lumiaho palasi koti-Suomeen kesäkuun alussa työnhakumatkaltaan Ranskasta. Jos töitä olisi löytynyt, myös Mingariesa-kissa olisi päässyt ulkomaille.

Oululainen Riitta Lumiaho, 57, oli suunnitellut kaiken viimeisen päälle valmiiksi siltä varalta, että tärppäisi.

Niinpä myös posiolaislähtöinen, kaksi- ja puolivuotias ehta navettakissa Mingariesakin oli laitettu lähtövalmiiksi. Se oli saanut asiaankuuluvat rokotukset sekä nahkansa alle mikrosirun, ja olipa eläinpassikin hankittuna siltä varalta, että emäntä löytäisi Ranskasta edes määräaikaisen pestin.

Nyt Lumiaholla on takanaan kolme kuukautta työnhakua Aix-en-Provencessa ja hänen kotimaan kamaralle paluustaankin on vierähtänyt pari viikkoa. Näyttää siltä, että emäntä lemmikkeineen voi jatkaa ryytimaan hoitoa Oulun Pateniemessä.

Lumiaho on silti tyytyväinen viime kuukausilta saamiinsa kokemuksiin. Hän on edelleen halukas hakemaan töitä koti-Suomen ohella myös muualta Euroopasta.



Kielitaitoa ja kokemusta


Riitta Lumiaho päätyi työnhakuun Ranskanmaalle työttömäksi jäätyään. Euroneuvontapäällikkönä työskennelleen oululaisnaisen tehtävät loppuivat Pohjois-Suomen euroneuvontakeskuksen lakkauttamisen vuoksi 2004. Tämän jälkeen Lumiaho hakeutui Oulun yliopiston järjestämään työttömyysuhan alaisina olleille tarkoitettuun täydennyskoulutukseen.

Työttömäksi jäädessään Lumiaho oli ennättänyt työskennellä erilaisissa EU-tehtävissä kymmenkunta vuotta. Lisäksi hänelle oli karttunut kokemusta yritysten vientimarkkinoinnista.

Kielitaitoisenakin itseään pitänyt Riitta Lumiaho oli jo jonkin aikaa ennättänyt haudutella ajatusta töiden hausta ulkomailta, kunnes lopullinen lähtöpäätös kypsyi tämän vuoden alkupuolella.

Ranska kiinnosti entistä euroneuvojaa, sillä hän oli ollut vuoden ajan sihteerin töissä Rennesissä kymmenkunta vuotta aiemmin. "Kuvittelin, että tämä sihteerin sijaisuuteni olisi meriitti. Lisäksi minulla oli käsitys, ettei Ranskassa tunneta ikärasismia", Lumiaho kertoo.

Mutta olihan sitä myös siellä, oululainen myöntää nyt.



Konsultin ohjeistuksessa


Työnhakuun ulkomaille lähteminen vaati omat kiemuransa ja asiointinsa työvoimatoimiston, Kelan sekä ammattiliiton edustajan pakeilla. Paperinpyörityksen ohella Lumiahon piti järjestellä myös asumiseen sekä kotiin ja kissan hoitoon liittyvät asiat.

Aix-en-Provencesta löytyi asunto - muutaman retkeilymajassa vietetyn yön jälkeen - tuttavan avulla.

"Olin perhemajoituksessa. Lähes samalla hinnalla olisin saanut kalustamattoman vuokrayksiön, mutta perheessä asumisessa on omat hyvät puolensa. Siinä kun saa raatata niitä näitä vuoraemännänkin kanssa", Lumiaho naurahtaa.

Ranskaan saapunut oululaisnainen kävi ensi töikseen ilmoittautumassa paikallisten työvoimaviranomaisten toimistoissa sekä avaamassa pankkitilin päivärahan maksua varten. Ensimmäistä päivärahaansa Lumiaho odotteli parisenkymmentä päivää, ja tämän jälkeen raha maksettiin kerran kuussa.

Viranomaisasiointiin liittyi omat kummallisuutensa, kuten se, että viranomaiset vastasivat yhteydenottoihin lähinnä vain kirjeitse. Lumiahon mielestä virkailijat olivat kuitenkin ylipäätänsä "reippaita ja avuliaita".

Kun työtä ei alkanut löytyä, Lumiaho päätyi työvoimahallinnon kahdesti viikossa järjestämälle ranskan kielen kurssille. Lisäksi viikko-ohjelmaan kuului säännöllinen tapaaminen työnhaussa auttavan konsultin kanssa.

Konsultin avulla Riitta Lumiaho laati itselleen ranskankielisen cv:n eli ansioluettelon.

"Ja siitä kannattaa jättää ikä mainitsematta", konsultti ohjeisti.

Ilmoita asiavirheestä