Maakuntavaltuustot tarvitsevat etenkin alkuvaiheessa riveihinsä kokeneita päättäjiä. Vaikka kansalaiset suhtautuvat epäillen, myös kansanedustajilla pitää olla mahdollisuus asettua ehdolle.
Kansalaisten enemmistö toivoo, että kansanedustajat eivät olisi mukana uusissa maakuntavaltuustoissa. Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta on sitä mieltä, että maakuntavaltuutettu ei mielellään olisi kansanedustaja.
Vajaat viidennes sitä vastoin katsoo, että kansanedustajan paikka on myös maakuntavaltuustossa.
Kansalaisten enemmistö haluaa selvästi välttää tilanteen, jossa samat päättäjät istuisivat kaikilla päätöksenteon tasoilla, sillä monet kansanedustajat ovat myös kunnanvaltuutettuja.
Kansalaisten arvioinnille löytyy perusteita, mutta maakuntavaltuustoihin olisi tuoreiden voimien ohella hyvä saada myös asioihin hyvin perehtyneitä päättäjiä. Valtuustoihin tarvitaan kokemusta ja asiantuntemusta varsinkin ensimmäiselle vaalikaudelle. Näitä ominaisuuksia löytyy eduskunnan lisäksi myös kunnanvaltuustoista.
Kaksi poliittista luottamustehtävää vielä menee, mutta kolme olisi jo liikaa: jokin niistä jäisi huonolle hoidolle. Kolme tehtävää olisi ongelmallista myös demokratian kannalta.
Maakuntahallintoa valmisteltaessa ei ole haluttu rajoittaa kansalaisten oikeutta asettua ehdolle, vaikka sen seurauksena samoja päättäjiä istuisi kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Puolueet haluavat luonnollisesti tunnettuja ehdokkaita, jotta ne saisivat mahdollisimman hyvän tuloksen. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä ilmoitti jo viime keväänä asettuvansa ehdolle maakuntavaaleissa. Hän asettuu ehdolle myös eduskuntavaaleissa Oulun vaalipiirissä.
KAKS:n tiedustelun tulokset hyvästä maakuntavaltuutetusta ovat ristiriitaisia. Lähes yhdeksän kymmenestä kansalaisesta ymmärtää, että hyvän maakuntavaltuutetun on ajettava koko maakunnan etua. Kuitenkin peräti kahdeksan kymmenestä on sitä mieltä, että maakuntavaltuutetun on ajettava määrätietoisesti oman kotikunnan etua. Lähtökohtaisesti maakuntavaltuutettujen pitäisi olla koko alueen, ei vain oman kotikuntansa edustajia.
Tässä ollaan asian ytimessä. Maakuntahallinnossa on kyse kokonaan uudesta hallinnon tasosta. Silti kansalaisille on saattanut jäädä epäselväksi, mihin uusia maakuntia lopulta tarvitaan. Se ei ole ihme, sillä kädenvääntö uudistuksen yksityiskohdista hämärtää kokonaisuutta.
Sote-maakuntauudistuksen aikataulut ovat pettäneet jo muutaman kerran. Hallituksen tuoreen esityksen mukaan ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään samaan aikaan europarlamenttivaalien kanssa 26. toukokuuta 2019. Maakuntavaltuustojen toimikausi alkaisi vuoden kuluttua elokuussa.
Sitä ennen koko uudistus pitää kuitenkin saada maaliin. Eduskunnan riitainen sosiaali- ja terveysvaliokunta palasi maanantaina jatkamaan uudistuksen valmistelua.
Valmista pitäisi olla viimeistään lokakuussa. Mikään ei ole kuitenkaan varmaa ennen kuin eduskunta on äänestänyt asiasta. Tällä hetkellä hallituksella on tiedossa vain äärimmäisen niukka enemmistö.