Suomessa koettiin viime vuoden lopussa historiallinen käänne, kun 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti ensimmäisen kerran kautta aikojen alle 15-vuotiaiden määrän. Syntyvyyden pysyessä nykyisellä tasolla ja vastaavasti suomalaisten eliniän pidentyessä kansakunta ikääntyy jatkossa kovaa vauhtia.
"Se, että ikääntyneiden määrä ohittaa nuorten määrän, on ollut odotettavissa. Se tapahtui nyt ja on toistaiseksi pysyvä muutos, sillä ennusteiden mukaan tilanne on tämä ainakin seuraavat 50 vuotta. Tästä eteenpäin ero kasvaa vanhojen eduksi nopeasti", sanoo yliaktuaari Markku Rapo Tilastokeskuksesta.
Luokanopettajan virasta eläkkeellä olevan raahelaisen Martti Suomelan, 72, korviin väestökehityksen muutos kuulostaa hurjalta. Kansakunnan ikääntyminen lastaa hänen mielestään nykynuorisolle tulevaisuudessa melkoisia paineita. "Pitää lopettaa perhesuunnittelu ja alkaa tehdä lapsia. Minun nuoruudessani perheessä oli keskimäärin neljästä viiteen lasta", hän toteaa.
Raahen Merikadun yläkoulun seitsemäsluokkalainen Ada Manninen, 14, ei usko oman ikäluokkansa innostuvan suurista perheistä. Hän myöntää omassa kaveripiirissä käydyn jo keskusteluja tulevaisuuden haaveista ja perheen perustamisesta.
"Yleensä haaveena on saada kaksi tai kolme lasta. Omilla kavereillakin on yleensä yksi tai kaksi sisarusta. Jos perheessä on viisi lasta, niin puhutaan jo isosta perheestä", Manninen sanoo.
Nuorten ikäluokkien pienuus näkyy
Vuodenvaihteessa Suomen väestöstä alle 15-vuotiaita oli 891 162. Ikäryhmä oli yhtä pieni viimeksi 112 vuotta sitten.
Ada Mannisen mukaan oman ikäryhmän kuihtuminen näkyy muun muassa koulujen oppilasmäärissä sekä harrastuksissa.
"Esimerkiksi meillä jalkapallojoukkueessa ei hirveästi porukkaa ole. Enemmänkin sopisi mukaan", hän pohtii.
Manninen sanoo suoraan, että väestön ikääntyminen ja sen mahdollisesti tuomat haasteet hänen ikäryhmälle eivät ainakaan vielä ajatuksissa pyöri. Enemmänkin nykynuoriso pohtii sellaisia asioita kuin ilmastonmuutos, energian säästäminen ja kierrätys.
"Ei minuakaan tulevaisuus oikeastaan huolestuta. Olisi eri asia, jos en olisi terve. Silloin varmasti miettisi, että riittääkö meillä lääkäreitä ja hoitajia, ja saako oikeanlaista hoitoa", Martti Suomela sanoo.
Suomelan edustama ikäryhmä, 65 vuotta täyttäneet, oli vuodenvaihteessa 906 henkilön verran suurempi kuin alle 15-vuotiaiden ikäryhmä. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2040 yli 65-vuotiaita olisi jo runsaat 1,5 miljoonaa, kun taas alle 15-vuotiaiden määrä pysyttelee nykyisellä tasolla noin 900 000:ssa.
Viisikymppinen ei ole enää vanha
Martti Suomela muistelee naureskellen, miten hänen nuoruudessaan 60 vuotta täyttänyttä pidettiin jo todella vanhana, ja 50-vuotiaskin miellettiin vanhaksi. Ada Mannisen mielestä nyt 2000-luvulla vasta 80 vuotta täyttänyttä voi pitää vanhuksena.
"Monet seitsemänkymppisetkin ovat vielä nuorekkaita, notkeita ja taipuvat melkein mihin vain", hän toteaa.
Rippikouluikää lähestyvä Manninen uskoo terveitä elämäntapoja noudattaen pystyvänsä elämään ainakin 80-vuotiaaksi. Juuri nyt nuoren naisen haaveissa on jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon, opiskella itselle ammatti sekä saada työpaikka ja perhe.
"Kun saisi elää hyvän, terveen ja mukavan elämän ja tehdä asioita, joita voisi sitten vanhana muistella", Ada Manninen sanoo.