Pääkirjoitus

Ko­kei­lun häm­men­tä­vä tulos

Työnantajan sosiaaliturvan alennuskokeilun Lapissa, saaristokunnissa ja Itä-Suomessa piti helpottaa työllistämistä. Siinä ei mitattavia vaikutuksia juuri ole syntynyt -- ellei sitten sellaiseksi lasketa virkaportaan työllistämistä.

Työnantajan sosiaaliturvan alennuskokeilun Lapissa, saaristokunnissa ja Itä-Suomessa piti helpottaa työllistämistä. Siinä ei mitattavia vaikutuksia juuri ole syntynyt -- ellei sitten sellaiseksi lasketa virkaportaan työllistämistä.

Kaikki toimialat eivät ole olleet tukikelpoisia. Niille myönnettyjä tukia peritään nyt sitten jälkikäteen takaisin. Jotkut tukimuodot ovat myös toisiaan poissulkevia. Toisin sanoen säännöt ovat käyttäjien näkökulmasta olleet epäselviä.

Kokeiluun on tähän mennessä käytetty noin 16 miljoonaa euroa. Se jakaantuu maantieteellisesti eri alueille, mutta Lapissa on sillä saatu laskennallisesti 60 uutta tai uudistettua työpaikkaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa ykskantaan, että Lapissa työttömyysasteen kehitys kokeilualueilla vastaa maan yleistä kehitystä ja saaristokunnissa työttömyys on jopa noussut. Poismuuttoonkaan asialla ei näytä olleen vaikutusta.

Näin lukien on helppo tyrmätä koko kokeilu epäonnistuneeksi. Lapin TE-keskus on arvioinut, että vastaava summa investointitukeen käytettynä olisi antanut helpommin mitattavia tuloksia.

Ennen lopullista arviota kannattaa kuitenkin katsoa, onko vikaa ollut myös kokeilussa itsessään. Hyvin epäloogiselta vaikuttaa esimerkiksi se, että Lapissa porotalous, liikenne, maatalous ja kalastus ovat olleet kokeilun ulkopuolella.

Pienyrittäjillä ei ole mahdollisuuksia uppoutua mutkikkaan tukipolitiikan syövereihin. Nyt näyttää siltä, että kokeilun käyttö on ollut vähäistä mutta epäselvyyksien määrä suurta. Silloin lähtökohdatkaan tuskin ovat olleet aivan kunnossa.

Hyväkään periaate ei auta, jos sen käytännön toteutus on pielessä. Valtiontalouden tarkastusviraston madonluvut jättävät tämän kysymyksen vielä auki.

Joka tapauksessa kokeilu jatkuu vuoden 2009 loppuun, ja kun sen toimialuetta on alkuperäisten Lapin syrjäkuntien ja saariston jälkeen laajennettu Kainuuseen ja Itä-Suomeen, maksuvapautuksiin on varattu vuosittain 18 miljoonaa euroa.

Kehnoilla työllisyysalueilla tällainen on iso summa rahaa. Jos tulokset ovat samaa luokkaa kuin tähän asti eli eivät kunnolla edes mitattavissa, silloin jotain on joko arvioitu tai toteutettu pahasti väärin. Kokeiluaikaa on yhä kaksi vuotta jäljellä, ja tänä aikana tukimuodosta pitäisi jo saada enemmän hyötyä irti. On hyvin mahdollista, että vastaava raha selkeänä investointitukena olisi toiminut paremmin.