Kainuun maakuntavaltuusto kävi maanantaina ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessaan talousarvion lähetekeskustelun. Kuntayhtymän talousjohtaja Asta Tolonen esitteli Kainuun mallin talousluvut rautalangasta väännettynä, "niin että maakuntavaltuutettukin sen ymmärtää", kuten puhetta johtanut kansanedustaja Anne Huotari (vas.) ilmaisi.
Keväällä Kainuun kokeiluun osallistuvat yhdeksän kuntaa sopivat, että maakunnalle maksetaan 59,9 prosenttia kunnan verotuloista. Maksuosuutta on sittemmin vaadittu alemmaksi. Asta Tolonen osoitti, ettei siihen ole mahdollisuuksia.
"Maakunnan ensi vuoden talousarviossa on 3,8 miljoonan euron aukko, mikä vastaa 100 henkilötyövuotta. Jos kuntien maksuosuutta alennettaisiin prosentilla, aukkoa olisi 6,6 miljoonaa."
Kunnista maakuntiin siirtyvät palvelut maksavat kunnille tänä vuonna 174,8 miljoonaa euroa. Ensi vuonna kunnat antavat maakunnalle 169,9 miljoonaa, eli esimerkiksi nettomaksajan osaansa kitisevä Sotkamo maksaa peruspalveluistaan ensi vuonna lähes 900 000 euroa vähemmän kuin tänä vuonna, kun se tuotti palvelut itse. Kajaanille peruspalvelut ovat ensi vuonna lähes puoli miljoonaa kalliimpia kuin tänä vuonna.
Syy eroihin on terveys- ja sosiaalimenojen erilaisessa kasvussa vuosina 2003 ja 2004. Sotkamossa menot kasvoivat 24 prosenttia, Kajaanissa runsaat 8 prosenttia. Maakunnan maksuosuuteen lasketaan menot vuosilta 2001-2003, ja jos kasvu siitä on suuri, kunta saakin etua maakunnasta.
"Keskimäärin kuntien sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet 16 prosenttia. On kohtuuton vaatimus, että maakunta saisi yhdessä yössä menot ja tulot kohtaamaan", Asta Tolonen sanoi.
Ikärakenne vaikuttaa kuluihin
Pelkkää vedätystä ei sosiaali- ja terveysmenojen kasvu kunnissa ole. Suomussalmen johtava lääkäri Tuomo Pääkkönen kertoi maakuntavaltuustolle perusturvan takapuolituntumalla, että väestön ikääntyminen nostaa väistämättä menoja.
"Yli 75-vuotiaat käyttävät palveluja seitsemän kertaa enemmän kuin muu väestö. Kilpailu työvoimasta, muistakin kuin lääkäreistä, on alkanut Kainuussakin. Nämä selittävät pääosan kustannustason noususta, ei siellä tämän pahempaa revittelyä löydy."
Asta Tolosen mielestä kunnat eivät voi pistää talousahdinkoaan maakuntakokeilun piikkiin. Ensi vuoden talousarvioissa on yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa alijäämää.
"Kuin kaikki olisivat väsyneitä ja alijäämät olisivat hyväksyttävämpiä, henkisesti helpompia tehdä nyt kun siirrytään maakuntaan."
"Kunnat eivät yksin enää pystyisi hoitamaan palveluja. Nyt on viime hetki ruveta tekemään yhdessä."
Luonnollinen poistuma toimii
Sadan henkilötyövuoden karsiminen maakunnasta käy lähes itsestään luonnollisen poistuman kautta. Maakuntakokeilun valmisteluvaiheessa ei puututtu rakenteisiin, vaan kuntien palvelut siirtyvät sellaisinaan maakuntaan. Ketään ei kokeilun takia irtisanota.
Hallintokokeilun pääsihteeri Hannu Leskisen mukaan eläkkeelle jää ensi vuonna vähintään 65 henkilöä, joista 45 sosiaali- ja terveyspuolelta. Määräaikaisia työsuhteita on paljon. Huomattava osa henkilökunnasta on valmis vaihtamaan työtehtäviään, varsinkin hallinnon tukipalveluissa, joissa väen tarve vähenee kun palvelut maakunnallistetaan.
Toinen puoli Kainuun kokeilua on maakunnan kehittämisraha, 45 miljoonaa euroa, jolla maakunta hoitaa tiet, työllisyyden, kestävän metsätalouden, joukkoliikenteen ostot ja ympäristötyöt sekä yritystukia. Esimerkiksi joukkoliikenteen ostoja karsitaan, mikä tietää 32 joukkoliikennevuoron lopettamista Kainuussa. Mummot jäävät perukoihin, Kokoomuksen maakuntavaltuutettu ja alan yrittäjä Jaakko Kyllönen Kuhmosta totesi.