Vilppulalainen Tauno Mäkelä halusi jakaa muillekin Lapin taikaa, kaikkea sitä, mitä hän itse kymmenien vuosien aikana pohjoiseen suuntautuvilla matkoillaan on ammentanut eri vuodenajoista.
Aikoinaan Levitunturin vieressä olevan Utsuvaaran maakauppoihin sijoitetut rahat mahdollistivat Mäkelän unelman toteutumisen.
Majoitusbisnes lähti liikkeelle varovaisesti tunnustellen. Paras tapa saada kaikki irti tunturimaisemasta oli rakentaa lasista. Ensimmäiset neljä lasi-iglua sekä Revontulitalo valmistuivat Utsuvaaraan vuonna 2008.
Kolmas vuosi tuotti tulosta. Tukea Mäkelä sai tyttäreltään Kristiina Kylmälahdelta, joka luotti uuden matkailukonseptin mahdollisuuteen.
Koska kysyntä kasvoi, igluja rakennettiin kahdeksan lisää vuonna 2013. Sekään ei riittänyt, vaan vuosien 2016–2017 aikana toiminta laajeni vielä 12 iglulla sekä lasikattoisella Aurora Sky -kotaravintolalla.
Laajentamiseen on vielä maavaraa, mutta väljyys ja rauha ovat laajentamista tärkeämpiä matkailuvaltteja.
Mäkelä ei ole ainoa, joka on rakentanut majoitustiloja lasista. Lähimmät kilpailijat löytyvät Leviltä ja Rovaniemeltä.
Suurena apuna iglujen kansainvälisessä markkinoinnissa on sosiaalinen media. Kävijät jakavat elämyksiään lasikaton alla viettämistään öistä sekä revontulista Suomen Lapista.
Viesti on kiirinyt ympäri maailmaa. Yöpyjistä yli 90 prosenttia on ulkomaalaisia, aasialaiset ja eurooppalaiset etunenässä, mutta yhä enemmän turisteja tulee Yhdysvalloista ja Australiasta saakka. Myös suomalaisten kiinnostus on herännyt iglujen saaman mediahuomion vanavedessä.
Syksy ja kevät ovat otollista aikaa varsinaisen sesongin ulkopuolella viettää yö iglussa hieman edullisemmin. Marraskuulta maaliskuulle yösijat on buukattu hyvissä ajoin täyteen.
Valita voi kahdesta eri hintaluokasta. Kaikissa igluissa on sähkölämmitys, huurtumattomat lasit, ilmastointi, pikkukeittiö, suihku ja wc, wifi sekä moottoroidut vuoteet.
Kalliimmat kahden hengen Premium-iglut sijaitsevat aitiopaikoilla tunturin laidalla. Näköala laaksoon avautuu silmän kantamattomiin.
Varustelutaso Premium-igluissa on astetta parempi. On kylpytakkia ja tossua, erikoiskahvinkeitin sekä tervetuliaisjuomaksi kuohuvaa.
Tällä kertaa Superior-iglu ajaa asian. Yö on sata euroa Premiumia halvempi.
Kun ulko-oven painaa takanansa kiinni, hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. Rauhaa rikkoo vain tuhahteleva ilmastointilaite.
Valoa värimaailmaltaan ja sisustukseltaan hillittyyn lasiseen huoneeseen virtaa joka puolelta.
Ensin pitää tutkia huoneen joka nurkka, heittäytyä kokeeksi selälleen moottoroidulle vuoteelle ja tähystellä ilta-auringon värittämällä taivaalla hiljalleen ohi kulkevia pilviä.
Tilaa ei ole liikaa, mutta huoneessa on kaikki tarpeellinen.
Parivuode on keskellä huonetta, iglun etuosassa on pöytä ja nojatuolipari. Seinän vierustalla on sohva, toisella puolella sänkyä kiinteä istumapenkki.
Keittiökulmauksessa on liesi, jääkaappi sekä siivous- ja astiakaappi. Keittiötä vastapäätä ulko-oven vieressä on vessa ja suihku.
Pöydällä on radio, mutta sille ei nyt ole käyttöä. Television kaukosäädintä iglusta on turha etsiä.
On aika pysähtyä, seurana omat ajatukset sekä ympäröivä luonto.
Yöksi on luvassa selkeää, joten ainakin tähdet näkyisivät. Moni tulee tänne ennen kaikkea revontulien toivossa, mutta luonnon valoshow’sta ei ole takeita.
Kun h-hetki koittaa, säädän sängyn ja kohdistan katseeni yötaivaalle. Tähtien alla täydellisen hiljaisuuden vallitessa uni hiipii varkain silmään.
Juttu on julkaistu Kalevan Helmi-liitteessä 21.11.2018.