Grillihiilen valmistuksella toimintansa aloittanut alavieskalainen Charcoal Finland Oy on hämmästyttänyt sekä Helsingin yliopiston että maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkijat koivutisleellään. Alustavissa tutkimuksissa tisleestä on löydetty useita ennen tuntemattomia aineyhdisteitä sekä paljon ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää muun muassa kasvinsuojelussa ja jopa lääkkeenomaisissa hoitoaineissa.
"Tämä on minun 30-vuotisen tutkijan urani mielenkiintoisin innovaatio. En osaa vielä kuvitellakaan, mitä kaikkia käyttömahdollisuuksia koivutisleellä on. Sen tutkimus on otettu tukevasti sekä MTT:n että Helsingin yliopiston tutkimusohjelmiin", sanoo MTT:n kehitysjohtaja ja pitkäaikainen kasvinsuojelun tutkimusprofessori Kari Tiilikkala.
Ympäristöä parantava
kasvinsuojeluaine
Yliopiston kemian analytiikka on tutkinut koivutislettä useiden kuukausien ajan. Tisleen aineosista noin 30 prosenttia on sellaisia, joille ei löydy aiemmasta tutkimustiedosta vastaavuutta.
"Koivutisle poikkeaa esimerkiksi mäntytervasta huomattavasti. Se ei sisällä lainkaan sellaisia haihtuvia yhdisteitä, joiden takia EU on suhtautunut tervaan kriittisesti. Sen sijaan koivutisleessä on paljon fenolisia yhdisteitä, jotka viittaavat mikrobeja ehkäiseviin ja terveysvaikutteisiin ominaisuuksiin", Kari Tiilikkala kertoo.
Koivutisleelle on hänen mukaansa löydetty jo noin 30 tuotteeksi soveltuvaa käyttömuotoa. Hän ei halua eritellä niitä kaikkia, koska monen kohdalla on mahdollisuus patentointiin tai muuhun tuotesuojaukseen.
"Kaikissa näissä tutkimusalueissa on kokeissa saatu joko odotettu tai sitä parempi teho."
MTT on erityisen kiinnostunut koivutisleen kasvinsuojeluominaisuuksista.
Kari Tiilikkalan mukaan on olemassa jo näyttöä siitä, että koivutisle toimii sekä tuholaisten torjunta-aineena että rikkakasvien torjunnassa.
"Aineen erinomaisuus on siinä, että se sisältää luonnon komponentteja, jotka kiihdyttävät pieneliöstön toimintaa eli toimivat lannoitteen tavoin samalla kun ne torjuvat tuhohyönteisiä tai rikkakasveja. Torjunta-aineen ympäristövaikutus on siis positiivinen, päin vastoin kuin kemiallisilla aineilla", Kari Tiilikkala kertoo.
Hänen näkemyksensä mukaan koivutisleestä johdetut torjunta-aineet täyttävät luomutuotannon kriteerit. "Tehokas torjunta-aine luomutuotantoon olisi valtava innovaatio, sillä luomutuotannon suurimpia ongelmia ovat juuri rikkakasvien ja tuhoeläinten torjunta", hän toteaa.
Isot markkinat tämäntyyppiselle aineelle on myös niin sanotussa ip-tuotannossa (integrated protection), jossa vältetään kemiallisten aineiden käyttöä niin pitkälle kuin se on mahdollista.
Koivutislettä on kokeiltu menestyksekkäästi myös puun pintakäsittelyaineena. Sitä tutkitaan Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitoksella.
Kolmas jo julkisuuteen tuotu käyttömahdollisuus liittyy tisleen oletettuihin terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi ihonhoitoon sen jo tiedetään tuovan uusia mahdollisuuksia.
MTT:n sitoutuu
edistämään hankkeita
Professori Tiilikkalan mukaan koivutisletutkimukset ja siihen liittyvät tuotteistamishankkeet on hyväksytty MTT:n non-food -kehittämisohjelmaan. "Se on ohjelman kärkihanke", Tiilikkala lisää.
Hänen mukaansa myös Helsingin yliopiston kemian laitos on täysin sitoutunut koivutisleen tutkimuksen jatkamiseen.
"Meillä on valmius lähteä voimalla tukemaan sitä, että koivutisleestä kehitetään useita kiinnostavia tuotteita", Kari Tiilikkala lupaa.
Alavieskassa toimivan grillihiiliyrityksen omistajien Martti, Erkki, Seppo ja AlpoPyyn sekä heidän perheidensä rooli kehittämishankkeissa on keskeinen. He omistavat tisleen erottamiseen liittyvän teknologian patentin.
"Heillä on oikeus myös moniin muihin mahdollisesti tehtäviin patentteihin, jotka nousevat tutkimuksissa esiin. He ovat löytäneet koivutisleen ja havainneet sen ominaisuudet", Kari Tiilikkala lisää.