Tänä keväänä koivut levittävät siitepölyä erityisen runsaasti. Etelä-Suomessa määrät ovat suuria, ja kukinta-aika alkaa olla käsillä myös Pohjois-Suomessa. Tässä vaiheessa vielä Pohjois-Suomen eteläosissa siitepölyä on melkoisesti ja eteläisessä Lapissakin runsaita määriä.
Kun koivujen lehdet alkavat kasvaa, myös siitepölyn määrä lisääntyy, ja allergikoille vaikeaa aikaa kestää pitkälle kesäkuuhun. Siitepöly vähenee vasta, kun puissa alkaa olla kunnon lehdet.
Allergia- ja Astmaliiton tiedottaja Pirjo Hammarberg sanoo, että tämä kevät on erikoinen, koska myös viime vuonna siitepölyä oli runsaasti. Tavallisesti koivujen ei pitäisi pölistä kovasti kahtena vuonna peräkkäin.
"Koska viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja pitkä, koivut jaksoivat kehittää paljon siitepölyä myös täksi kevääksi", Hammarberg arvioi.
Koivun siitepölylle on ominaista, että se voi kulkea pitkiäkin matkoja. Siksi muun muassa Lappiin sitä on kantautunut Etelä-Suomesta saakka. Viikonlopun lämmin jakso on vauhdittanut koivujen kukintaa. Sateet vähentävät siitepölyn määrää vain tilapäisesti.
Toinen allergiaoireita aiheuttava puu on leppä, jonka kukinta alkaa olla ohi, mutta pohjoisessa sen siitepölyä on vähäisiä määriä. Useat pajulajit kukkivat yhä koko maassa. Haavan kukinta jatkuu Pohjois-Suomessa, ja vaahteran kukinta on alkanut Etelä-Suomessa. Pajujen siitepölylle herkistyneet voivat saada oireita kukkivien kasvien läheisyydessä.
Koivu on kaikkein suurin allergian aiheuttaja, sillä noin 700 000 suomalaista kärsii voimakkaista oireista koivun siitepölyn takia.
Rauduskoivun ja hieskoivun kukinnat ovat hieman eri aikaan, ja jälkimmäinen on riippuvaisempi lämpimistä säistä. Jos loppukevät ja alkukevät ovat erityisen lämpimiä, molempien koivutyyppien kukinta on todennäköisesti päällekkäistä.
Siitepölyallergian tunnistaa siitä, että nuha on jatkuvaa kirkasta vesinuhaa. Lisäksi silmät punottavat, ja olo on tukkoinen. Jos oireet eivät ole kovin isoja, riittää kun lääkitsee itseään antihistamiinilla.
"Jos jatkuva Zyrtecin ottaminenkaan ei helpota, lääkärin kautta voi saada nenään sumutettavaa allergialääkettä", Hammarberg sanoo.
Siedätyshoidolla voi saada koko allergian väistymään parhaimmillaan kymmeneksi vuodeksi, mutta se on aloitettava syksyllä ja vie kolme vuotta. Siedätyshoidossa allergikolle rokotetaan erikoislääkärin valvonnassa erityistä allergiauutetta.
Hammarberg sanoo, että suomalaiset ovat toistaiseksi käyttäneet vähän hyväkseen siedätyshoidon mahdollisuuksia. Se johtunee siitä, että terveyskeskuksissa ei ole riittävästi hoitoa osaavia lääkäreitä, ja monelta alueelta on liian pitkä matka paikkaan, jossa hoitoa saisi.
