Pölyttäjien määrä on koko maassa vähentynyt. Etelä-Suomessa voidaan puhua jopa kadosta. Tämän takia myös marjasato on vaarassa.
Omassa puutarhassa sadon turvaksi voi pölyttäjille virittää keinopesän. Parikymmensenttisen koivupölkyn sahauspintaan porataan korkeintaan 15 senttiä syviä reikiä parin sentin välein. Reiät voivat olla 4-8 millin kokoisia. Pölkyt asetetaan vaakatasoon, muttei piiloon kasvillisuuden sekaan. Reikien pitäisi olla aamuaurinkoon päin, jotta pesä pysyisi mahdollisimman lämpimänä.
"Pesimäpaikat auttavat pölyttäjiä selviämään, ja marjasadostakin tulee parempi. Eräskin savolainen kertoi saaneensa keinopesien avulla huomattavan marjasadon, kun naapuri keräsi tyhjää", kertoo keinopesistä tutkimusta tekevä Reima Leinonen Kajaanin ympäristökeskuksesta.
Suomen pölyttäjien vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti viime kesän vetiset ja kylmät säät ratkaisevassa vaiheessa, sekä leuto talvi.
"Erityisesti sellaiset lajit, jotka käyvät vain tiettyjen kasvien kukissa, kärsivät, jos kukinta on huono tai se epäonnistuu kokonaan. Leutoina talvina taas taudit selviävät paremmin."
Leinonen muistuttaa, että pörriäisten häviämisen voi muuttaa suoraan rahaksi. "Yhden neliökilometrin mustikkasadon pölyttämiseen tarvitaan 700 kimalaisyhdyskuntaa."
Hyvältä marjapaikalta voi Sitran selvitysten mukaan saada 100-400 kiloa mustikkaa hehtaarilta, huippupaikoilta enemmänkin. Tällöin yhden kimalaispesän arvo olisi siis viime vuoden keskimääräisten mustikan kilohintojen mukaan 21-85 euroa. Kimalaisyhdyskunnassa on muutamia kymmeniä kimalaisia.
Jos ilmastonmuutos nopeuttaa kasvien kukkimisrytmiä, tiukasti yhdessä lajissa pitäytyvä pistiäinen voi olla vaikeuksissa. Se ei ehdi kerätä lyhyemmässä kukinta-ajassa mettä jälkikasvulleen tarpeeksi paljon. Lämpimämpinä kesinä sen sijaan on Suomeen levinnyt uusia pölyttäjiä.
"Herhiläisiä pesii Haukipudas-Anttola-linjan eteläpuolella. Myös rusomuurarimehiläisiä on pesinyt Lappeenrannan ja Imatran suunnilla vuosina 2006-2007. Ankarampi tai aikainen talvi pudottaa heti näitä kantoja."
Luonnonvaraisten pölyttäjien väheneminen on lisännyt kiinnostusta mehiläistarhaajien apuun. Pölytyssopimuksia viljelijöiden kanssa on tehty tänä vuonna satakunta, eikä kaikille pölytystä tarvitseville ole edes riittänyt mehiläisiä.
"Olemme aikaisemmin olleet liian hyvänahkaisia ja vieneet pesiä ilmaiseksi, jos on tarvittu. Viljelijälle 100-150 euroa hehtaarilta on pieni hinta pölytysvakuutuksesta", Suomen mehiläishoitajain liiton koulutusneuvoja Ari Seppälä sanoo.