Syyttäjä vaatii Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston rakennussuunnittelun professorille Jouni Koiso-Kanttilalle ehdollista vankeusrangaistusta törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi hän vaatii Koiso-Kanttilaa viralta pantavaksi. Yliopiston hallitus pidätti Koiso-Kanttilan virastaan helmikuussa.
Syyte liittyy yhtenä osana oululaisen Riihi-säätiön laajempaan juttukokonaisuuteen. Tämän niin sanotun yliopistojutun oikeuskäsittely alkaa Oulun käräjäoikeudessa 8. päivä toukokuuta. Käsittelylle on varattu aikaa puolitoista viikkoa.
Koiso-Kanttilan lisäksi syytteessä on Riihi-säätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Toivo J. Kanninen. Talousrikoksiin erikoistunut Oulun kihlakunnansyyttäjä Heikki Arjas syyttää Kannista avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.
Kannista vastaan nostettiin jo maaliskuussa syyte 17 törkeästä kavalluksesta ja 12 törkeästä avustuspetoksesta. Tämän jutun käsittely alkaa oikeudessa kuluvan vuoden lopulla.
Yliopistojutun syytteet liittyvät kahteen Riihi-säätiön rakennuttamaan puukerrostaloon. Vuosina 1997 ja 2000 valmistuneiden talojen arkkitehtisuunnittelun toteutti Oulun yliopiston puustudioryhmä.
Syytteen mukaan talojen arkkitehtisuunnittelusta ei tehty Oulun yliopiston määräysten mukaisia kirjallisia sopimuksia.
Yliopistolle kuuluneita suunnittelupalkkioita ohjattiin muun muassa Oulun yliopiston tukisäätiön rakennusopin rahastolle ja Oulun yliopiston tukisäätiölle yhteensä noin 9 800 euroa. Rakennusopin rahasto on käytännössä Erkki ja Jouni Koiso-Kanttilan nimikkorahasto.
Lisäksi Riihi-säätiö maksoi nuorille tutkijoille erilaisia apurahoja yhteensä 35 000 euroa. Syytteen mukaan apurahat olivat vastiketta Oulun yliopiston suorittamasta arkkitehtisuunnittelusta, ja siksi ne olisi pitänyt maksaa yliopistolle.
Yliopistolle suunnittelupalkkioita maksettiin yhteensä 36 000 euroa, eli vajaat puolet siitä mitä maksettiin yliopiston ulkopuolisille tahoille.
Syytteen mukaan Koiso-Kanttila oli menetellyt virkavelvollisuutensa vastaisesti jättäessään laskuttamatta Riihi-säätiöltä yliopistolle kuuluneita varoja noin 45 000 euron verran.
Syyttäjän mielestä Koiso-Kanttila tavoitteli virka-aseman väärinkäyttämisellä huomattavaa hyötyä, ja siksi hän oli tehnyt sen erityisen suunnitelmallisesti.
Syyttäjä katsoo Toivo J. Kannisen tienneen, että arkkitehtisuunnittelusta maksettavat palkkiot olisivat kuuluneet yliopistolle. Hän tiesi syytteen mukaan senkin, että Koiso-Kanttila menetteli virkavelvollisuutensa vastaisesti ohjatessaan varoja yliopiston ulkopuolisille tahoille.