Koi­so-Kant­ti­la leimasi syyt­teen tör­keäk­si

Professori Jouni Koiso-Kanttilan puolustus ihmetteli keskiviikkona Oulun käräjäoikeudessa jatkuneessa yliopistojutun oikeudenkäynnissä, miksi hyvin toteutettujen ja jopa kansainvälistä huomiota saaneiden puukerrostalojen arkkitehtisuunnittelu rahdataan yli kymmenen vuoden jälkeen oikeuteen.

Professori Jouni Koiso-Kanttilan puolustus ihmetteli keskiviikkona Oulun käräjäoikeudessa jatkuneessa yliopistojutun oikeudenkäynnissä, miksi hyvin toteutettujen ja jopa kansainvälistä huomiota saaneiden puukerrostalojen arkkitehtisuunnittelu rahdataan yli kymmenen vuoden jälkeen oikeuteen.

"Talot ovat pystyssä ja kaikki on hyvin, mutta syyttäjä vaatii Koiso-Kanttilaa viralta pantavaksi", Koiso-Kanttilan asianajaja PetriPehkonen ihmetteli loppulausunnossaan.

Pehkonen kuittasi syytteen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä nipuksi mielikuvia, joissa ei ole näytön häivääkään. Hän muistutti oikeutta myös siitä, että puurakentamisen pilottihankkeet tuottivat yliopistolle yli 133 000:n euron voitot. Näitä rahoja on sittemmin jaettu stipendeinä opiskelijoille.

Syyttäjän mukaan Koiso-Kanttilan olisi tullut arkkitehtisuunnittelusta vastanneen yliopiston puustudion vetäjänä laatia kohteiden arkkitehtisuunnittelusta kirjalliset sopimukset rakennuttajana toimineen Riihi-säätiön kanssa ja avata niitä varten erityiset projektit.

Lisäksi syyttäjä katsoo Koiso-Kanttilan ohjanneen yliopistolle kuuluvia suunnittelupalkkioita yliopiston ulkopuolisille tahoille, muun muassa apurahoina suunnittelussa mukana olleille opiskelijoille. Yliopisto menetti syyttäjän mielestä tämän menettelyn takia noin 45 000 euroa.

Riihi-säätiön hallituksen entistä puheenjohtajaa Toivo J. Kannista syytetään avunannosta Koiso-Kanttilan epäiltyyn rikoksen. Myös Kannisen puolustus kiisti syytteen.

"Koska ei ole olemassa päärikosta, ei voi olla myöskään avunantoa sellaiseen", puolustus totesi. Kannisen puolustuksen mielestä jutun esitutkinnasta vastannut poliisi eikä myöskään syyttäjä ymmärrä yliopistomaailmaa.

Sekä Koiso-Kanttilan että Kannisen puolustus totesi yliopiston ohjeiden ja määräysten olleen suunnitteluajankohtana vuodesta 1995 vuoteen 2000 epämääräisiä ja tulkinnallisia. Niissä ei vaadittu kirjallisten sopimusten laatimista. Näin ollen Koiso-Kanttila ei ole voinut rikkoa virkavelvollisuuttaan.

Koiso-Kanttila totesi itse olevansa syytteessä koska yliopistoa ei voi syyttää. Hän sanoi toimineensa yliopiston etujen mukaisesti "niin kuin hyvä virkamies ja kunnianmies toimii".

Syytettä Koiso-Kanttila piti törkeänä ja koko prosessia kohtuuttomana. Oikeus antaa päätöksensä kesäkuun yhdeksäntenä päivänä.

Ilmoita asiavirheestä