Koiraveroa peritään Oulun läänissä enää vain Nivalan kaupungissa. Lapin läänissä ihmisen parhaan ystävän ovat pitäneet verolla Kemijärvi, Posio, Salla ja Utsjoki. Vielä pari vuotta sitten koiravero oli käytössä 15 Pohjois-Suomen kunnassa.
Kunnat ovat luopuneet koiraverosta yleensä siksi, että veron tuotto on keräyskustannusten jälkeen jäänyt hyvin pieneksi tai jopa negatiiviseksi.
Nivalassa koirat toivat viime vuonna kaupungin kassaan perintäkulujen jälkeen noin 11 000 euroa. Koiraverotaksa on Nivalassa 20 euroa. Koiravero voi enimmillään olla 50 euroa vuodessa. Ylintä taksaa perivät nyt esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kuopio.
Oulussa veroa ei ole peritty vuoden 1997 jälkeen. Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina Oulunseudun astma- ja allergiayhdistyksen tekemää kansalaisaloitetta koiraveron perinnän aloittamisesta uudelleen.
50 euron verolla Oulun 4 500 koiraa toisivat kaupungille 225 000 euron bruttotuoton. Kaupungin laskelmien mukaan summa riittäisi perintä- ja valvontakulujen vähentämisen jälkeen koirien kaupungille aiheuttamien kulujen kattamiseen.
Vero vesikauhu-korvauksiin
Koiravero on jäänne kaukaa historiasta. Ensimmäinen määräys koiraverosta annettiin keisarillisella asetuksella 1878. Verolla yritettiin saada kuriin irtokoirat, jotka levittivät vesikauhua. Veron tuotto käytettiin korvausten maksamiseen vesikauhutartunnan saaneiden kotieläinten omistajille.
1980-luvulla koiravero oli säädetty kaikissa kunnissa 30-100 markan suuruiseksi. Vuodesta 1991 kunnat ovat itse saaneet päättää, perivätkö veroa. Suomen lisäksi koiraveroa peritään vain Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Näissä maissa koiraveron tuotto käytetään erityisesti keräilyastioihin.
"Koiravero on kummallinen jäänne, jolle ei ole mitään perusteita. Se on hyvin epäoikeudenmukainen, koska se kohdistuu yhteen harrastukseen. Pitäisi ymmärtää, että koirat ovat yhteiskunnalle arvokkaita mielenterveysterapeutteja", sanailee Kennelliiton julkaiseman Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola.
Eerolan mielestä veroa kantavissa kunnissa ja kaupungeissa ei voida yleensä osoittaa, että veron tuotto käytetään esimerkiksi koirien jätösten siivoamiseen teiden varsilta.
"Sellainenkin näkemys on esitetty, että veroa kantavissa kunnissa koirankakkaongelma on keskimääräistä pahempi. Koiranomistajat näet saattavat ajatella, että veroa vastaan heillä on oikeus jättää lemmikkiensä läjien korjaaminen kunnan kontolle."
Tapio Eerolan mielestä koiravero on perusteltu nykyisin vain Helsingissä, koska siellä on rakennettu muun muassa kalliita koirapuistoja.
Koirapuistojen lisäksi maailmalla ja Suomessakin on kokeiltu myös muita menetelmiä koirankakkahaittojen vähentämiseksi. Tarvetta uusiin ratkaisuihin on, sillä esimerkiksi Helsingissä yli puolet koiranomistajista ei käytä lainkaan koiriaan niiden ulkoiluun varatuissa aitauksissa.
Suomessa kehitetty koiravessa on herättänyt kiinnostusta ympäri Eurooppaa. Kauppoja hierotaan jo muun muassa Pariisin kanssa. Koiravessa maksaa noin 20 000 euroa, mutta sen ylläpitokulut ovat selvästi pienemmät kuin hoidetun koira-aitauksen.