Tämä talvi on ollut tyly lumen ja pakkasen ystäville. Koiravaljakollakaan ei ole päässyt metsän siimekseen Heikki Sormusen kotitalon pihasta Liedakkalasta kuin vasta kotvan aikaa sitten. Lunta on pyryttänyt valjakkomiehen mieleen vasta viime päivinä.
"Enemmän olisi saanut olla jo paljon aikaisemmin." Sormunen on valjakkoharrastaja ja projektipäällikkö. Hän työstää Keminmaahan ensimmäistä koiravaljakoiden kokoontumisajoa. Maaliskuun alussa avataan latua uudelle talvitapahtumalle.
Riverside Proloque 2005 -niminen tapahtuma tuo Keminmaahan koiravaljakoita eri puolilta maata ja mahdollisesti rajojen ulkopuoleltakin. Viikonlopputapahtumassa kilpaillaan joistakin Suomen mestaruustitteleistä Kemijoen jäällä ja lähimaastoissa. Mestaruuksia jaetaan myös valjakkohiihdoissa Kallinkankaalla.
Sormusen mukaan tapahtuman varhaisimmat idut löytyvät jo maailman suurimman lumilinnan ajoilta, silloin hahmoteltiin valjakkokisaa keskelle kaupunkia. Idea syntyi Kemijoen jäällä koiravaljakkoretkellä.
Hajanaisten ajatusten järjestely alkoi, kun vaikea sairaus vei pitkälle sairaslomalle ja lopullisesti pois timpurin hommista. Oli mietittävä oma elämä uusiksi ja aivoille askarreltavaa. Muutamassa viikossa syntyi nelisenkymmentä liuskaa tekstiä, jonka Sormunen kiikutti Peräpohjolan Kehitys ry:lle. Koneisto lähti pyörimään, rahoittajat tulivat mukaan, ideasta alkoi kasvaa hanke. Nyt Sormunen opiskelee työn ohessa Lapin luonto-opistossa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkintoa. Työ on kasvanut työn päälle, ja projektipäällikkö on tyytyväinen. "Olen saanut joka puolelta hirveän hyvää palautetta. Suomen Valjakkourheilijoiden Liiton mielestä tämä on maantieteellisesti täydellinen paikka", hän kertoo.
Esiselvitysvaihe on ohitettu ja nyt lähestytään jatkoprojektin huipentumaa, joka on kovan työn ja yhteispelin tulos.
"Mikä tahansa on mahdollista, kun vain tarttuu asiaan ja lähtee eteenpäin. Tätäkin on koottu pala palalta." Yhteistyötä on tehty laajalla kentällä; mukana on muun muassa koiraharrastajia ja kylätoimikuntia.
Kun on kyse EU-projektista, yksi tavoite onkin puhaltaa vireyttä kylille. Ja tämä näyttää myös toteutuneen. Päätavoite on luoda alueelle vuosittainen kansainvälinen talvitapahtuma. Jatkon pitäisi toimia yksityisellä rahalla.
"Katsotaan, löytyykö potkua jatkolle", Sormunen sanoo.
Umpihankeen tai
kantohankeen
Sormusen perhe hankki ensimmäiset huskyt vuonna 1993 tyttären puhuessa isänsä ympäri. Nyt koiria on viisi ja kun siihen tulee pari lisää, koossa on mukavasti kulkeva valjakko.
Heikki Sormunen sanoo jättävänsä kilpailun suosiolla muille ja keskittyvänsä valjakoiden kanssa luontoelämyksiin. "Tavarat ja polttopuut kyytiin ja ei muuta kuin nuotiopaikalle."
Mies tykkää kulkea koirineen niin umpihankea kuin kevätauringossa kantavaa säihkyvää hankeakin.
Kuutamossa ajaminen on niitä parhaita kokemuksia.
"Sen kaiken suuruuden keskellä tuntee oman pienuutensa."
Hän myöntää, että hyviä, valjakoksi kelpaavia koirarotuja on paljon, mutta yksi on omasta mielestä ylitse muiden, husky. Siperianhuskyn luonteenominaisuuksiin kuuluvat suoruus, helppous ja selkeys.
"Niillä on käsittämättömät vetohalut korvien välissä."