Karvaiset kaverit ovat joskus kultaakin kalliimpia. Mikään kulta ja kimallus ei nimittäin riittäisi korvaamaan niitä ihmishenkiä, joita koirat pelastavat.
Urotöitä on monia. Esimerkiksi alaskanmalamuutti Aku pelasti Vuokatissa kaksi kylmettynyttä ja märkää ihmistä rannasta.
Myrskyn uhriksi joutunut parivaljakko oli kaatunut kanootilla ja ajautunut rantaan. Ambulanssin tultua nainen oli jo menettämässä tajuntaansa. Mies oli vähän paremmassa kunnossa. Ruumiinlämpöä kummastakaan ei saatu mitattua.
Kylmettyneet ihmiset vaistonnut Aku johdatti emäntänsä paikalle, ja näin apu saatiin ajoissa paikalle. Urotyöstään Aku sai sankarikoiran arvon Suomen Kennelliitolta vuonna 2007.
Syksyllä 2005 saksanpaimenkoira Cero pelasti kadonneen henkilön Haukiputaalla. Poliisin johdolla etsitty henkilö löytyi, kun Cero sai hänestä vainun ja haukkui apua paikalle.
Löytyessään henkilö oli lähes tiedoton, ja ilman Ceroa hänen pelastumisensa olisi ollut epätodennäköistä.
Cero sai sankarikoiran arvon Suomen Kennelliitolta vuonna 2006.
Seuraava pohjoissuomalainen sankarikoiran arvon saaja voi hyvinkin olla kalajokisen Filiina Sorjosen, 12, mittelspitz Rocky.
Viime heinäkuussa kuusihenkisen perheen viisi jäsentä olivat kotonaan nukkumassa kaikessa rauhassa yöunia, kun talon lasitetulla terassilla alkoi palaa.
"Heräsimme, kun koira oli aivan hysteerinen. Äiti meni katsomaan paikkoja, huomasi tulipalon ja huusi, että kaikki ulos. Minä otin koiran toiseen käteen, veljen toiseen ja menimme ulos", Jan-Erik Sorjonen, 14, kertoo.
Talo paloi asuinkelvottomaksi, mutta kaikki ihmiset pelastuivat - siitä kiitos Rockylle.
Pelastajalle
ei traumoja
Koiran omistaja Filiina Sorjonen oli onnettomuuden aikana leirillä. Hän on onnellinen, että valpas puolitoistavuotias lemmikki vainusi vaaran.
"Minut tultiin aamulla hakemaan leiriltä. Säikähdin, kun kuulin mitä oli tapahtunut. Jos Rocky ei olisi herättänyt, kaikki eivät välttämättä olisi ehtineet ulos talosta", Filiina pohtii.
Onnettomuuden jälkeen Rocky oli jonkin aikaa hoidossa Sorjosten ystävien luona, kun perhe itse asui väliaikaisessa majoituksessa.
Onnellisena kotiin palanneelle koiralle ei jäänyt tulipalosta traumoja. "Oli se aika iloinen tullessaan takaisin meille. Ei Rocky ole miksikään muuttunut, vaan ihan sama koira se on kuin ennenkin."
"Katsomme yhdessä telkkaria ja se tykkää, kun sitä rapsutetaan. Pihalla hypimme esteitä, käymme kävelyllä tai pyörälenkillä", Filiina kertoo.
Jälkikäteen on helppo sanoa, että oli suuri onni, että perheen tytär halusi itselleen lemmikiksi koiran.
"Meidän ystävillämme on samanlainen koira kuin Rocky. Se on tosi mukava ja minä hoidin joskus sitä. Toivoin tosi kovasti, että saisin oman. Yhtenä päivänä äiti ja isä sitten soittivat, että sellainen hankitaan", Filiina muistelee.
Sorjosen perheen valpas lemmikki on ystävällinen ja hellyttävä. Silti se vahtii edelleen herkeämättä, ettei läheisille tapahdu mitään pahaa. Jos pihalla on liikettä, tai jotain muuta erikoista tapahtuu, Rocky ilmoittaa siitä välittömästi.
Turhaan koiralla ei olekaan kaulassaan panta, jossa lukee hengenpelastaja.