Koirat eivät ole ter­ve­tul­lei­ta hau­taus­mail­le luu­vaa­ran vuoksi – hau­to­jen ko­ris­te­lu on yleis­ty­nyt

Hattulan uuden kirkon hautausmaan muistolehtoon ilmestyi kiveen muurattu enkeli. Myöhemmin puutarhuri sopi, että enkelin laittanut myös hoitaa sen kunnostuksen siistiksi joka kevät.

Hattulalainen Anja Ojala pesee hautakiven ennen kesäkukkien istuttamista. Ojala on neuvonut lapsenlapsilleen, kuinka hautausmaalla käyttäydytään. Yleisin ohje on, ettei saa juosta eikä huutaa.

Kuva: Esko Tuovinen

Haudalle on istutettu marjakuusia, jotka ovat vuosien aikana kasvaneet. Haudoille ei saisi istuttaa puita eikä pensaita.

Puita ja pensaita ei saisi istuttaa haudoille, sillä usein ne ovat kaivinkoneiden ja muiden työkoneiden tiellä.

Hautoihin kiinnitetyt koristelut eivät riitä. Yhä useammalla haudalla on nykyään posliiniesinekokoelmia.

Hautausmailla on monia sääntöjä. Koirat eivät ole tervetulleita luuvaaran vuoksi.

Elektroniikkaromu ja kaikenlaiset patsaat ja pienet esineet ovat yleistyneet hautausmailla. Kaikki seurakunnat eivät katso niitä hyvällä.

Hattulan seurakunnan puutarhuri Kustaa Niini sanoo, että nykyään hautausmaille tuodaan kaikkea muovisista aurinkopaneeleista puutarhatonttuihin. 

Seurakunnasta riippuen tavaran määrää karsitaan itse tai omaisia pyydetään poistamaan turhat tavarat. Lehtien yleisönosastoilla käydäänkin vilkasta keskustelua paitsi hautausmaatavoista myös siitä, millaisia esineitä haudalle saa tuoda ja mitä saa istuttaa.

Suomessa on hyvä hautatapa, joka on tullut Ruotsin kautta Pohjois-Saksasta.

– Evankelisluterilaisessa kirkossa se tarkoittaa yksinkertaista, siistiä hautatapaa, Niini sanoo.

Hän kysyy, kuuluvatko siihen aurinkosähköyksikkö ja hautakiveä siellä täällä ympäröivät johdot. Tai isot pensaat ja puut, jotka peittävät paitsi oman hautakiven myös toisten hautakiviä?

Puita ja pensaita ei saisi istuttaa haudoille, sillä usein ne ovat kaivinkoneiden ja muiden työkoneiden tiellä.

Hautaa koristellessa kannattaa muistaa, että hautausmaa on työpaikka ja siellä liikutaan isoilla työkoneilla. Elektronisista lyhdyistä leviää helposti pattereita tai särkyessään erilaisia teräviä osia.

– Meillä annetaan lelujen olla lasten haudoilla, mutta ison tontun ilmaantuessa se kyllä viedään pois. 

Hattulassa isot esineet viedään syrjemmälle, josta omaiset voivat hakea ne halutessaan pois.

– Moninaisuus on rikkaus. Omaiset hoitavat hautoja rakkaudella. Mene siinä sitten poistamaan ruma asia, kun tiedät, että taustalla on paljon rakkautta.

Niini uskoo, että yleistynyt into hautojen koristeluun on tullut meille katolisista maista, joissa hautoja koristellaan runsaasti kaikenlaiselle tilpehöörillä.

Etelän maissa haudoilla näkee myös paljon vainajien kuvia. Suomessakaan hautakuvat eivät ole uusi asia. Kuolinnaamioita on ollut pitkään. Nyt niiden rinnalle on tullut myös laminoituja kuvia, joita kiinnitetään hautamuistomerkkiin.

Hautamuistomerkkejä on monenlaisia. Jokaisella seurakunnalla on hautausmaakohtaiset ohjesäännöt, jotka määräävät, millaisia hautamuistomerkkejä hautausmaalle voi laittaa.

Hattulalainen Anja Ojala pesee hautakiven ennen kesäkukkien istuttamista. Ojala on neuvonut lapsenlapsilleen, kuinka hautausmaalla käyttäydytään. Yleisin ohje on, ettei saa juosta eikä huutaa.

Kuva: Esko Tuovinen

Yleisin on hautakivi, mutta muunkinlainen muistomerkki käy, kuten esimerkiksi risti, joka on tehty raudasta, metalista tai puusta. Moni haluaisi muistomerkiksi puun, mutta niitä ei saa istuttaa, sillä usein lisäpuut eivät enää mahdu hautausmaalle. Taimena ne vielä menettelevät, mutta kasvaessaan eivät enää saa tarvitsemaansa tilaa.

– Pitää myös muistaa, ettei muistomerkki ole pakollinen.

Puiden ja pensaiden istuttaminen on kiellettyä hautausmailla. Kiellosta huolimatta haudoilla näkee tuijia ja erilaisia matalia havupuita. Istuttaessa kannattaisi kuitenkin miettiä, häiritseekö kasvi kasvaessaan muita hautoja tai peittääkö se hautausmaan näkymää. Isot kasvit ovat myös työkoneiden tiellä.

Venäjällä hautausmaat ovat väärällään muovikukkia. Suomessa niitä ei suositella, sillä ne saattavat talvisin tuulen ja lumen mukana lennellä muille haudoille ja roskata ympäristöä.

Routa aiheuttaa hautausmailla ongelmia. Se tuo vainajien luita esiin, ja joskus routiminen saattaa kaataa myös hautakiven.

Koiria yritetään tuoda usein haudoille. Järjestyslaki ei sitä estä, mutta monet seurakunnat suhtautuvat koiravieraisiin silti nihkeästi.

– Aina on avoimia hautoja, joissa saattaa olla näkyvissä luita. Lisäksi hautausmailla on aina luita. Ei ole kiva, jos koira nappaa roudan nostaman reisiluun suuhunsa ja kiikuttaa sitä, Niini kertoo.

Haudalle on istutettu marjakuusia, jotka ovat vuosien aikana kasvaneet. Haudoille ei saisi istuttaa puita eikä pensaita.

Haudalle istutettavat kasvit ja kukat pitäisi valita kasvupaikan mukaan. Kasvivalinnoissa kannattaa huomioida maaperä, muistomerkki ja auringonpaiste haudalle.

– Mustasta kivestä hohkaa lämpöä kukille, joten ne tarvitsevat enemmän kastelua kuin vaalean kiven edessä kasvavat kasvit, tietää Niini.

Hautausmailla väitellään myös siitä, saako haudalle levittää lannoitteita.

– Kyllä saa. Ei se kanankakkakaan haise kuin hetken.

Hautoihin kiinnitetyt koristelut eivät riitä. Yhä useammalla haudalla on nykyään posliiniesinekokoelmia.

Hattulan uuden kirkon hautausmaalla kasvaa paljon saniaisia. Niiden annetaan kasvaa, sillä siilit viihtyvät hyvin päivisin saniaisten suojissa. Kun hautausmaalla on siilejä, siellä on paljon vähemmän nilviäisiä.

– Pitää muistaa säilyttää luonnon omaa tasapainoa. Se on tärkeää. Siksi olemme rakentaneet siilille myös talvipesän, jotta kanta pysyisi elävänä.

Monia vakikävijöitä harmittavat hoitamattomat haudat.

Seurakunnat inventoivat hautausmaan joka kesä. Jos hauta on 10 vuotta hoitamatta, se kuulutetaan. Jos kuulutukseen ei kahden vuoden aikana vastata, seurakunta ottaa haudan haltuun ja uuteen käyttöön.