Suomella on enemmän kuin yhdestoista hetki päästä mukaan Luoteis-Venäjän suuriin öljy- ja kaasuhankkeisiin, meriteollisuuteen, vapaa-ajan rakentamiseen ja paikalliseen lämmön- ja sähköntuotantoon.
"Meillä ei ole enää erityisasemaa itänaapurissa. Koillisväylän merikuljetusjärjestelmän rakentamisessa Venäjä ja Norja ovat jo löytäneet toisensa. Suomi ja Ruotsi ovat jääneet taka-alalle", painotti Oulun läänin ex-maaherran, filosofian tohtori Eino Siuruainen keskiviikkona, kun hän luovutti Barentsin alueen uusiutuvat rakenteet -raportin elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle.
Venäjä kuuluu nykyään Suomen kolmen suurimman kauppakumppanin joukkoon. Noin 600 suomalaisyritystä työllistää itänaapurissa 50 000 venäläistä.
Siuruaisen mukaan Suomessa mikään taho ei ole vielä riittävästi pohtinut, miten Suomen pienet ja keskisuuret yritykset saisivat tietoa Venäjän investointihankkeista ja suomalaisten mahdollisuuksista päästä niihin mukaan. Pelkästään Luoteis-Venäjällä ja Barentsin alueella investointitarve nousee noin sataan miljardiin euroon.
Lue lisää torstain Kalevasta!