Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli olisi poliittisesti ja teknisesti mahdollista toteuttaa, todetaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille luovutetussa selvityksessä. Selvityksen teki Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa.
Selvityksen mukaan keskeisillä mailla, kuten Venäjällä, Kiinalla, Japanilla ja Norjalla, on kiinnostusta olla hankkeessa mukana.
- Kaikissa maissa ymmärrettiin hankkeen tarve ja oltiin valmiita olemaan suopeita esimerkiksi vaadittavia viranomaislupia kohtaan. Samalla pidettiin tärkeänä hankkeen aitoa liiketoimintamahdollisuutta ja yksityisten tahojen osallistumista hankkeen rahoittamiseen, kertoo Lipponen LVM:n tiedotteessa.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kaapeli nopeuttaisi toteutuessaan merkittävästi Euroopan ja Aasian välistä tietoliikennettä ja vastaisi kasvavaan kapasiteettitarpeeseen.
Anne Berner kertoo olevansa sitoutunut viemään hanketta ripeästi eteenpäin.
- Hankkeen toteutumisella on suuri merkitys muun muassa pankeille, peliteollisuudelle ja esineiden internetin kansainväliselle kehitykselle. Koillisväylän kaapelin ja Itämerenkaapelin yhdistäjänä Suomella olisi erinomainen mahdollisuus muodostua kansainväliseksi dataliikenteen solmukohdaksi, Berner sanoi.
Haasteena yksityisyyden suoja ja rahoitus
Selvityksessä esiin tulleet haasteet liittyivät muun muassa tietoturvaan ja hankkeen rahoitukseen. LVM:n mukaan tietoliikenteestä vastaavan yhtiön tulisi olla neutraali toimija, joka pystyisi huolehtimaan myös yksityisyydensuojasta. Kaupalliset tahot ovat puolestaan halunneet varmistua siitä, ettei hankkeen toteuttamiselle ole poliittisia esteitä.
Lipponen ja Svento esittävät, että keskeisille maille tulisi nyt kertoa saavutetusta yhteisestä myönteisestä suhtautumisesta hankkeeseen ja se tulisi ottaa vahvasti esille Arktisessa neuvostossa Suomen ensi keväänä alkavalla puheenjohtajakaudella.
Selvitysmiehet ehdottavat, että seuraavassa vaiheessa tulisi perustaa monikansallinen projekti tai yritys, joka veisi hanketta eteenpäin. Tähän vaiheeseen tarvittaisiin noin 4-6 miljoonan euron rahoitus tarkempien suunnitelmien toteuttamiseksi.
Tietoliikennekaapelin merenalainen osuus koostuisi noin 10 500 kilometrin pituisesta yhteydestä. Se kulkisi Japanista ja Kiinasta Venäjälle, Kuolan niemimaalle ja Norjan Kirkkoniemeen. Kaapelihankkeen taustalla on venäläinen Polarnet-yhtiö.