Suomen kuntarakenne muuttuu lähivuosina väistämättä niin, että kuntia yhdistetään. Niiden kannattaa pitää kehityksessä aloite omissa käsissään. Koillismaalla on viisaasti lähdetty liikkeelle.
Erilaisia malleja Suomen kuntarakenteen muutoksista on viimeisten kuukausien aikana nostettu esiin useitakin. Kaikkien esitysten perusviesti on sama: kun väestö ikääntyy ja jo lakisääteisten palvelujen järjestäminen rasittaa kuntia yhä ankarammin, tehtävien hoito 432 erillisen kunnan kautta tulee yksinkertaisesti aivan liian kalliiksi.
Vaikka kunnat jo nyt tekevät yhteistyötä ja suunnittelevat sen laajentamistakin, on selvää, että edessä on kuntaliitosten aalto. Jos se ei toteudu kuntien oman aloitteellisuuden kautta, valtio epäilemättä pystyy ajamaan kuntia yhteen myös rahanjakokeppiä käyttäen. Myös kuntaministeri Hannes Manninen totesi maanantaina, että rakennemuutos tapahtuu vapaaehtoisesti kuntien ohjaamana, sattumanvaraisesti tai pakon edessä.
Pohjois-Suomessa juna on lähtenyt liikkeelle. Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitosta selvitetään vakavasti, ja laajemman yhteistyön, jopa yhdistymisen, mahdollisuutta alkavat viisaasti nyt tutkia myös Kuusamo, Taivalkoski ja Posio. Pudasjärven osa yhteistyössä nousee niin ikään esiin. Kyseiset kunnat kertoivat aikeestaan maanantaina Taivalkoskella. Niissä on selvästi tehty oikea analyysi tulevasta ja päätetty pitää aloite omissa käsissä.
Julkilausutuksi tavoitteeksi ei Koillismaalla suoraan ole asetettu kuntaliitoksia vaan tarkoituksena on käydä läpi eri vaihtoehdot yhteistyön lisäämiseksi. Ennen kuin selvitys vuodenvaihteen tienoilla valmistuu, ei muuta ole tarpeen lausuakaan. Voi kuitenkin arvioida, että kolmen kunnan liittyminen yhteen nousee esiin realistisena vaihtoehtona.
Ennakkoluulottomuuteen pakottavat Koillismaallakin nimenomaan taloudelliset seikat. Kuntien talous on jo nyt kovilla, ja tilanteen on vaikea uskoa olennaisesti tulevaisuudessakaan helpottuvan. Kuntien yhdistyminen hyvin toteutettuna toisi säästöjä ja turvaisi palvelujen säilymisen vastakin. Kuntaliitoksen puolesta puhuu myös valtion lupaama porkkanaraha, jota voisi olla tulossa Koillismaalle jopa 20 miljoonaa euroa.
Ei Kuusamon, Taivalkosken ja Posion liittyminen yhteen toki ongelmatonta olisi. Näin erityisesti siksi, että kunnat ovat kooltaan suuria. Niiden kuntakeskukset muodostavat kuitenkin tasasivuisen kolmion, joissa keskuksesta toiseen on matkaa kuutisenkymmentä kilometriä. Asiointimatkana se on toki pitkä, mutta jo nyt pitempiä matkoja ajetaan kyseisten kuntien sisällä ainakin Kuusamossa.
Pudasjärven länsirajalta Kuusamon koillisnurkkaan on jo parinsadan kilometrin matka. Vaikka yhteistyöselvityksessä otetaan esille Pudasjärvenkin osa, kunnan tulo mukaan mahdolliseen kuntaliitokseen näyttää epävarmemmalta. Pudasjärvi kuuluu Koillismaahan, mutta kunnan asukkaiden asiointisuunta on yhä selvemmin Oulu. Pudasjärven asema on kaikkiaan hankala. Se putoaa väliin, jos Kuusamo, Taivalkoski ja Posio muodostavat lähivuosina yhden kunnan sen koillispuolelle ja Oulu naapurikuntineen toisen uuden yhteenliittymän sen lounaispuolelle.
Ainakin Kuusamon, Posion ja Taivalkosken liittyminen yhteen näyttää lähtökohdiltaan toimivalta vaihtoehdolta. Se, että Posio kuuluu Lapin lääniin ja Pudasjärvi ja Kuusamo Oulun lääniin, ei saa nousta esteeksi. Esille noussut hanke testaakin samalla lääninhallinnon ja lääninrajojen joustavuuden.