Kuluvaa vuotta leimasivat monenmoiset kohut poliisin harteilla. Eikä kohina laannu vuoden vaihtuessa, koska tuolloin valtionsyyttäjän kokoama ryhmä alkaa tutkia tosissaan Helsingin huumepoliisin toimintaa. Esitutkinnan aloittamiseen johti sisäministeriön selvitys huumepoliisin epäillyistä epäselvyyksistä.
Tahallisista virkarikoksista epäillään kuutta huumepoliisia ja yksikön päällikköä rikosylikomisario Jari Aarniota. Helsingin huumepoliisi on viime aikoina paljastanut suuria huumejuttuja mutta huhujen mukaan katsonut samalla vinkkimiestensä rikoksia läpi sormien. Aarnio kiistää väärinkäytökset.
Jutun tutkintaryhmä herätti arvostelua, kun tuli vahvistus, että mukana on keskusrikospoliisin edustajia. Julkisuudessa esitettyjen vihjailujen mukaan ainakin osa huumepoliisin toimintaa koskevista vinkeistä olisi lähtöisin KRP:stä.
- Tuntuu todella erikoiselta, jos samat tahot tutkivat, jotka ovat tehneet jotain ilmiantoja, Aarnio sanoi ryhmän julkistuksen jälkeen.
Putkapahoinpitely pysyi salassa?
Pasilan putkapahoinpitelystä lankesi lokakuussa ehdollista vankeutta. Helsingin käräjäoikeus antoi vartija-vahtimestarille tuomion pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Tapaus sattui Pasilan poliisivankilan eristyssellissä. Vartija-vahtimestari löi putkaan tuotua miestä voimakkaasti. Oikeuden mielestä lyönti oli tahallinen eikä sitä voinut puolustella. Poliisiylijohtaja Markku Salminen sanoi olevansa tyrmistynyt, ettei tieto pahoinpitelystä kulkenut poliisiylijohdolle.
STT sai selville, että Salmiselle vietiin tieto Pasilan putkapahoinpitelystä ennen kuin asiasta nousi julkisuudessa kohu.
Poliisiylijohtajan alainen kertoi vieneensä valtakirjan ja asiaa valottavan paperin Salmiselle lähes kuukautta ennen kohua. Alainen piti mahdollisena, että Salmiselle vietiin myös jutun haastehakemus. Salminen sanoo saaneensa vain avoimen asianajovaltakirjan allekirjoitettavaksi ilman selityksiä ja lukeneensa tapauksesta vasta myöhemmin lehdestä.
"Supo ei ole kriisissä"
Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) oli kesällä täysin vakuuttunut, ettei suojelupoliisi ole kriisissä. Supon päällikkö Seppo Nevala jätti eroanomuksensa. Samalla Rosenholz-tiedoista noussut Stasi-kohu velloi Supon ympärillä.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan suojelupoliisi olisi antanut hallituksen ministereille ja oikeudelle kahta erilaista tietoa aineiston omistamisesta. Supo ja ministeri kiistivät asian. Supo kertoi saaneensa Stasi-aineistoa ja Rozenholz-tietoja useissa eri vaiheissa niin, että pääosin kaikki tiedot ovat olleet käytettävissä vuoteen 2000 mennessä.
Käytännössä Supo myönsi, että sillä on hallussaan Rosenholtz-aineiston tietosisältö. Supon mukaan lainsäädäntö ja tiedustelutiedon luovuttajan asettamat salassapitoehdot estävät tietojen julkistamisen.
Aineisto ja tiedot liittyvät DDR:n vakoilutoimintaan, ja ne sisältävät tietoja Stasin yhteyshenkilöistä. Sen perusteella suurlähettiläs Alpo Rusia alettiin aiheettomasti epäillä vakoilusta. Rusi vaati aineistoa julkiseksi, mutta siihen Helsingin käräjäoikeus ei suostunut.
Tiitisen listakin piilossa
Suojelupoliisi ei suostunut julkistamaan niin sanottua Tiitisen listaakaan. Supon apulaispäällikkö Hannu Moilanen sanoi, että asiasta ei enää keskustella. Lista on ja pysyy salassa.
Tiitisen listalla on julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan 18 ihmistä, joiden väitetään pitäneen yhteyttä entisen Itä-Saksan turvallisuuspoliisiin Stasiin Suomessa.
Presidentti Mauno Koivisto päätti vuonna 1990 Supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen esityksestä, ettei lista anna aihetta lisätutkimuksiin. Lista sijoitettiin Supon kassakaappiin.