Hirvimafiaa Haapaveden metsäseminaarissa äsken suominut professori Matti Kärkkäinen halusi kovasanaisella kielenkäytöllään varmasti ainakin osaksi herättää keskustelua. Siinä hän onnistui. Esimerkiksi Kalevan nettisivuilla metsänomistajat, hirvimiehet, autoilijat ja muuten vain asiaa seuranneet ruotivat asiaa tiukasti, puolesta ja vastaan.
Kun kuitenkin tunnustettu tutkija arvioi hirvet Suomen metsätalouden suurimmaksi uhkaksi, päättäjien on pohdittava viestiä vakavasti. Metsätalous on yhä yksi kansantalouden tukijaloista. Sen horjuttaminen olisi kohtalokasta.
Hyvin monet metsästäjät haluavat pitää hirvikannan vähintään nykyisellään. Se näkyy joidenkin metsästysseurojen otteissa, kun hirvenpyyntiä järjestellään. Lähtökohta on itsekäs. Monelta taholta on vakuuttavasti osoitettu, että hirvikanta on kasvanut liian tiheäksi. On alueita, joilla metsä ei uudistu lainkaan, kun laiduntavat hirvilaumat napsivat taimien vuosikasvaimet suihinsa.
Hirvituhoista korvataan tutkijan mukaan metsänomistajille vain kymmenen prosenttia. Jos se pitää läheskään paikkansa, tilanne on kohtuuton. Jokainen korvauksia anonut metsänomistaja joka tapauksessa tietää, kuinka työlästä on saada hyvitystä. Ja silloinkin, kun jotakin maksetaan, metsänomistajan vahingoksi jää ainakin omavastuuosuus.
Tiheä hirvikanta on vaaraksi jokaiselle autolla liikkuvalle, sekä kuljettajille että matkustajille. Painava eläin voi törmäyksessä suistaa tieltä kookkaankin ajoneuvon. Hirvikolareissa kuolleita tai niistä aiheutuneita pysyviä vammoja ei voi korvata rahalla. Niihin verrattuna Kärkkäisen mainitsema hirvenlihan vuosituotto, 60 miljoonaa euroa, on mitätön. Samaa voi tietysti sanoa, kun vertaa sitä Suomen metsätalouden tuottoon.
Hirvien talvikanta olisi Kärkkäisen mielestä kutistettava yli sadastatuhannesta yksilöstä 20 000:een. Oikeasta määrästä voi keskustella, mutta nykyisellään kanta on paikoitellen taimikoiden kestokykyyn verrattuna moninkertaisesti liian suuri.
Metsästäjien on hyväksyttävä se yksinkertainen tosiasia, että saalis ei voi säilyä syksystä syksyyn nykyisellään. Harventamiseen on ryhdyttävä tosissaan. Kaikkien mielestä niin ei tule käymään. On jopa sanottu, että harventamiseen tarvitaan puolustusvoimien henkilökuntaa. Sen saalistama hirvenliha käytettäisiin ideoijan mukaan varusmiesten ruoaksi. Jos muu ei auta, uusia keinoja on mietittävä. Toistaiseksi on kuitenkin syytä luottaa metsästäjien vastuullisuuteen.