Oulun terveyskeskuslääkärit eivät voi enää jäädä yli vuoden kestävälle virkavapaalle pelkästään esimiehensä luvalla. Vastedes luvan antaa tai sen evää kaupungin palvelutuotannon johtokunta. Uuden käytännön tarkoituksena on estää terveyskeskuslääkärien hankalimmassa tapauksessa vuosikausia kestävät virkavapaudet. Ne ovat olleet aiemmin mahdollisia pelkällä esimiespäätöksellä.
Vapauden myöntämisvaltuutusta yritettiin järkevöittää jo viime vuonna. Vanha järjestelmä oli erittäin vapaamielinen. Kaupungin terveyskeskuslääkäreistä on tällä hetkellä virkavapaalla parikymmentä, samaan aikaan kun kaupungissa on avoinna 14 vakanssia. Maan keskiarvosta tilanne ei merkittävästi poikkea, mutta vastaanotolle jonottavien kannalta se on ontuva.
Lääkärin ammatti on syystä hyvin arvostettu. Ennen muuta kyse on siitä, että maan jokaisen kaupungin ja kunnan terveyskeskuksissa on avoimia työpaikkoja. Pitkiä virkavapauksia otetaan yleensä juuri siksi, että halutaan kokeilla työskentelyä toisaalla. Työpaikan vaihdos edellyttää tavallisesti puolen vuoden koeaikaa. Lääkäritkin arvostavat lisäksi pitkiä vapaa-aikoja.
Kun vuotta pitemmät harkinnanvaraiset vapaat menevät vastedes johtokuntaan, niiden anomiskynnys todennäköisesti kasvaa. Moni lääkäri joutuu ratkaisemaan, palatako vanhaan virkaan vai irtisanoutua ja vaihtaa maisemaa. Vaikka Oulussa puututtiin nyt oikeaan asiaan, irtisanoutumisia voi olla odotettavissa.
Lääkäripulankanssa tultaisiin ilmeisesti nykyistä paremmin toimeen, jos sairaanhoitajien vastuuta lisättäisiin terveyskeskuksissa. Oulussa tähän on varauduttu huonosti. Esimerkiksi Kainuussa 70 prosenttia vastaanotolle tulevista potilaista saa hoidon tehtävään valmennetuilta sairaanhoitajilta, Oulussa vajaa puolet siitä
Oulussa on ajateltu ilmeisen lääkärikeskeisesti. Kun sinänsä hyvään omalääkärijärjestelmään takavuosina siirryttiin, vastaanotolle piti päästä kolmessa päivässä. Lääkärin arveltiin selviytyvän suurin piirtein kaikesta niin, että sairaanhoitajien määrää katsottiin voitavan vähentää. Ei osattu täysin ennakoida, että omalääkäriin pääsyä alettiin pitää asiaankuuluvana vähäistenkin vaivojen vuoksi.
Vastaanotot täyttyvät suhteellisen yksinkertaista perushoitoa vaativista potilaista, ja se osaltaan uuvuttaa lääkäreitä. Terveyskeskuksiin on pakko saada lisää resursseja - eritoten vaativien sairauksien hoitoon. Kun vastaanottoaikaa ei ole antaa, menee potilaalla sormi suuhun.
paakirjoitus@kaleva.fi