Satamien tavarakuljetukset pysähtyivät maanantaina kahdeksi päiväksi SAK:laisen Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n mielenilmauslakon vuoksi. Työnseisaus estää tavarakuljetukset kaikista Suomen satamista, mutta ei vaikuta matkustajaliikenteeseen. Kun lakko koskee myös monia tärkeitä Euroopan satamia, mielenilmauksen vaikutukset ovat maailmanlaajuisia.
Suomalaiset ahtaajat eivät lakkoile yksin, vaan työnseisaus on osa eurooppalaisten ammattiliittojen kampanjaa, jolla pyritään vaikuttamaan Euroopan parlamentin käsittelyssä olevaan esitykseen EU:n satamapalveludirektiivistä. Eurooppalaiset satamatyöntekijät haluavat vaikuttaa direktiivin sisältöön, jonka pelätään heikentävän työntekijöiden asemaa ja ahtaustyön turvallisuutta.
Kyseessä on jo neljäs kansainvälinen mielenilmaus, johon AKT osallistuu. Liitto osallistui kansainväliseen toimintapäivään viimeksi tammikuun puolessa välissä, jolloin järjestettiin vuorokauden mittainen työnseisaus saman direktiiviesityksen takia. Viime kesäkuussa AKT pysäytti samasta syystä työt satamissa useiden tuntien ajaksi. Ensimmäinen eurooppalainen toimintapäivä oli syyskuussa 2001.
Satamapalveludirektiivin on määrä tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2005 alussa. Vastustusta herättää esitykseen sisältyvä itsekäsittelyoikeutta koskeva muutos. Sen perusteella tavaran lähettäjä tai vastaanottaja voi itse hoitaa tavaran käsittelyn satamissa. Nykyisin lastaus ja purku aluksista on tehtävä ahtausliikkeen kautta. Jatkossa työn voisivat hoitaa merenkulkuhenkilöstö tai muu varustamojen palveluksessa oleva henkilöstö.
Suomessa direktiiviä vastustetaan myös valtapoliittisista syistä. Jos AKT ei pysty sulkemaan satamia tehostaakseen pyrkimyksiään tai tukeakseen muiden liittojen tavoitteita, sen valta murenee. Samalla supistuu myös SAK:n painostusvoima.
Suomessa painostustoimet ovat kohtuuttomia. Kohdekin on väärä eli yritykset, jotka nyt joutuvat kärsimään EU:n päätöksistä. Satamalakko ei myöskään toteudu yhtäläisesti EU-maissa. Kahden päivän täyslakkoa noudattaa vain muutama maa. Esimerkiksi Ruotsissa töitä tehdään normaalisti. AKT leikkii tulella. Seurauksena voi olla, että yritykset siirtyvät vähemmän lakkoherkkiin maihin.
EU-parlamentti äänestänee direktiivistä tänään. Jos se hyväksytään, satamatyöntekijät ovat epäonnistuneet vaikuttamisessa. Tällöin on syytä miettiä, miten asioita EU:ssa kannattaa hoitaa. Kovia otteita tehokkaampaa voi olla tiedon jako ja europarlamentaarikkojen lobbaaminen. Euroopassa ei ay-liikkeellä ole sellaista painostusvoimaa kuin Suomessa. Liian kovia otteita ei ymmärretä eikä hyväksytä.
paakirjoitus@kaleva.fi