Jouluun valmistautuminen on säilynyt yhteiskunnassa arvossaan, aina stressiin saakka. Jouluna ihmiset haluavat hyvittää kiireistä työelämää perheilleen, arvioi ma. professori Taru Feldt Jyväskylän yliopistosta.
Hän on tutkinut stressiä ja samat syy-yhteydet ovat löydettävissä erityisestä joulustressistäkin. Kohtuullinen stressi saa ihmisen toimimaan, ja hänestä tulee aikaansaapa, mutta liian stressin vaikutus on erittäin epämiellyttävä.
"Yleensä stressi syntyy liian suurista vaatimuksista ja odotuksista. Liian suuri stressi on silloin, jos siitä ei ehdi palautua."
Viimeistään siinä vaiheessa, jos stressi heikentää yöunia, kannattaa pysähtyä. "Onnistuneen" stressin pitäisi laueta jouluaaton aikana, ja muuttua mielihyväksi. Hyvällä tavalla stressaava on innostunut, uppoutunut ja energinen. Mielihyvän tunteet ovat päällimmäisinä. "Kun aamulla herää, on heti innostunut olo tulevan päivän tapahtumista", Feldt kuvailee.
Taru Feldtin mielestä on hyvin inhimillistä ja ymmärrettävää, että joululta odotetaan paljon, ja että lasten luota poissa vietettyä aikaa halutaan hyvittää itselle ja heille.
Myös perinteiden siirtäminen koetaan yhä tärkeäksi tehtäväksi. "Omat ihanat joulumuistot halutaan jakaa lasten kanssa tai jos omat muistot eivät ole olleet hyviä, halutaan tehdä lasten muistoista paremmat."
Sopiva stressi onkin Taru Feldtin mielestä vain hyvä asia. "Meidän perheessä on pyritty saamaan aattona kaikki valmiiksi ennen joulurauhan julistusta. Tosin olen alkanut miettiä, että siitäkin periaatteesta saattaa tulla stressi", tutkija miettii.
Pahasta stressistä kärsivä on ahdistunut, jännittynyt ja hermostunut. Hän kärsii sydämen tykytyksestä tai painon tunteesta rinnassa ilman ruumiillista ponnistelua.
Stressaavista asioista on vaikea päästää henkisesti irti, päänsärky, hikoilu ilman ruumiillista ponnistelua ja vatsan toimintahäiriöt kuuluvat kuvioon.
Joulustressi ei koske vain perheellisiä. Professori muistuttaa, että on paljon ihmisiä, joita voi stressata eniten joulun ajan yksinäisyys.
Saatavilla ei ole varsinaista tutkimustietoa siitä, koskeeko joulustressi enemmän naisia kuin miehiä. Taru Feldt epäilee, että stressiä potevat vielä toistaiseksi enemmän naiset.
"Joulun valmistelut ovat perinteisesti olleet enemmän naisten töitä, mutta tuskin tämän päivän nuoret naiset itsekään hallitsevat lanttulaatikon tekoa sen paremmin kuin miehet, joten asia on tasa-arvoistumassa", professori Taru Feldt summaa.
Feldtin mielestä voidaan myös kysyä, onko miehellä edes sosiaalista lupaa valittaa joulustressistä. "Pidetäänkö sitä miehekkäänä?"
Miehelle joulustressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi lahjavalinnat tai kuusen hankinta. Pikaisena ensiapuna voi Taru Feldtin mielestä vielä jouluaattonakin pysähtyä miettimään, mitä jätetään pois.
"Loppujen lopuksi melkein kaikesta muusta, paitsi hyvästä joulumielestä, voi luopua. Jos ei ehdi tökkiä tiettyjä pastilleja piparkakkutaloon, mitä sitten!"
Taru Feldt muistuttaa, että stressin kokeminen on hyvin yksilöllinen asia. Jotakin voi auttaa se, että suunnittelee perheen joulunvieton hyvissä ajoin paperille, mutta toisesta juuri sellainen voi tuntua stressaavalta. Juhlatunnelman voi saada myös aivan pienillä eleillä. "Voi mennä lasten kanssa katsomaan iltayöstä tähtitaivasta tai soittaa yllätyspuhelun vanhalle tuttavalle."