Nyt tai ei koskaan Suomella on jälleen kerran tilaisuus voittaa euroviisut. Pieni mutta sisukas kansamme on viisaasti äänestäen valinnut edustajaksemme itsensä Jari Sillanpään, joka laulaa luikauttaa suomalaisen perinnelaulun Takes 2 to tango.
Uskokaa tai älkää, Suomea on ennenkin edustanut muuan Sillanpää ja menestynyt vallan mainiosti. Hänen etunimensä olivat Frans Eemil, ja hänet muistetaan tietysti ennen muuta Jari Sillanpään sukunimikaimana ja mahdollisena sukulaisena. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että samainen Frans Eemil lisäksi voitti kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939.
Tuosta vuosiluvusta - siis 1939 - historian tuntijat muistavat muutakin: syttyi Suomen talvisota. Itse asiassa aina, kun suomalaiset ovat jossakin asiassa menestyneet, maamme on ollut muutenkin kansainvälisen huomion, säälin tai sympatian kohteena.
Vuonna 1912 Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle juuri kun maamme pyrki sinne muutenkin Venäjän sortovallan alta.
Paavo Nurmen voittojen aikana 1920-luvulla Suomi kiinnosti, koska se oli juuri itsenäistynyt. Sitten oltiinkin jo F.E. Sillanpäässä ja talvisodassa, kunnes rauhan paluun vuonna 1945 annettiin jälleen nobel suomalaiselle, A.I. Virtaselle.
Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi vuonna 1952, jolloin pidettiin myös Helsingin olympialaiset. Kun Anne Pohtamo valittiin Linnunradan kauneimmaksi vuonna 1975, Suomi isännöi Euroopan turvakokousta, Etykiä. Euroopan unioniin liittymisen kunniaksi suomalaisten sallittiin voittaa ainoa jääkiekon maailmanmestaruutensa vuonna 1995.
Nyt siis ennusmerkit näyttävät vahvasti siltä, että tänä vuonna on jälleen Sillanpään ja Suomen voiton aika. Joku tietysti kysyy, mitä muuta merkittävää Suomessa on sattunut, jotta euroviisulaiset äänestäisivät meidän kappalettamme.
Tarkkaan ottaen sitä ei voida vielä varmuudella sanoa, koska vuosi on vasta alussa, mutta käytännössä jo muutamat viimevuotiset järisyttävät tapaukset ovat omiaan herättämään eurooppalaisissa äänestäjissä säälin ja kauhistuksen sekaisia tunteita, jotka hyvinkin voivat jalostua Suomen euroviisun kannatukseksi. Tällaisia tapauksia olivat ainakin kahden pääministerin - Paavo Lipposen ja Anneli Jäätteenmäen - traagiset kohtalot lyhyenä aikana. Ainakin jonkin verran lohdutuspisteitä herunee Jari Sillanpäälle näiden takaiskujen takia.
Sympatiapisteitä taas saatamme saada siitä, että olemme käyttäytyneet EU:ssa sangen kiltisti, paljon kiltimmin kuin esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi, joka on jopa kieltäytynyt eurosta. Ainoita uhkaajiamme ovat EU:n uudet jäsenmaat, jotka kenties halutaan toivottaa tervetulleiksi myöntämällä niille euroviisuvoitto.