Au pair -työ ulkomailla houkuttelee monia nuoria pakkaamaan kimpsunsa ja matkaamaan kohti vieraita perheitä, kulttuureja, tutteja ja tiskirättejä. Kielitaidon kannalta ratkaisu on mitä mainioin.
- Lähtiessäni minulla oli hyvin idealistinen kuva siitä, että minusta tulee maailman paras au pair. Olisin johdonmukainen, järjestelmällinen ja puuhailisin lasten kanssa. Käytännössä se ei ollutkaan aina niin helppoa, muistelee Heidi Kauppinen.
Ilkeät kielet pelottelevat kotiorjuudella, määräilevillä perheenäideillä ja kauhukakaroilla, mutta Heidi sanoo oman au pair -vuotensa olleen tähänastisen elämänsä paras. Teologian opiskelija palasi viime syksynä Saksasta, Stuttgartista. Kokemus oli kasvattava ja kaikin puolin värikäs.
Perheessä kävi erikseen taloudenhoitaja ja siivooja. Heidin tehtäväksi jäi lähinnä olla perheen neljän pienen tyttären kanssa iltapäivisin.
- Askartelimme, leikimme ja pelasimme pelejä sekä vein isompia tyttöjä harrastuksiin.
Pelisäännöt selväksi etukäteen
Heidi harmittelee, että au pair -työllä on usein liiankin kehno imago. Hirviömäisistä perheistä hän ei ole kuullut, mutta tietää sitäkin paremmin, että hyviä perheitä löytyy.
Pahimmat itkut, mokat ja koti-ikäväkohtaukset voi välttää ottamalla itse ensin tarkasti selvää asioista ja lähtemällä matkaan sopivan avoimella asenteella ja seikkailumielellä. Itse voi päästä helpommalla, jos menee paikkaan, jossa on ollut ennenkin au paireja, eikä hoidettavana ole kovin monta lasta.
- On tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät ennen kuin lähtee mihinkään. Työajat, tehtävät ja palkka pitää olla etukäteen tiedossa. Ei kannata kuitenkaan olla etukäteen hirveästi mitään ennakko-odotuksia, koska jokainen au pair -aika ja -perhe ovat kuitenkin ainutlaatuisia. Isäntäperheen tapoja kannattaa kunnioittaa, Heidi muistuttaa.
Heidin isosisko oli aikoinaan itse au pairina ja kannusti myös sisartaan lähtemään reippaasti maailmalle. Heidi halusi välivuotenaan asua jonkin aikaa muualla, parantaa kielitaitoaan ja tavata uusia ihmisiä.
- Au pairina oleminen takaa tavallaan aika turvalliset raamit ulkomailla oloon: elää vieraassa maassa, mutta kuitenkin perheessä.
"Perheen äiti on aina oikeassa"
Heidi vinkkaa, että au pairin taikasana on avoimuus. Ongelmista ja erimielisyyksistä kannattaa puhua suoraan perheen kanssa.
Heidi toteaa olevansa onnellinen, että selvisi omasta au pair -vuodestaan ilman suurempia ongelmia. Perheen äiti ei edes suuttunut, vaikka suomalainen au pair kutistutti vahingossa hänen villapaitansa pesussa.
- Perheeni äiti on oikea tahtonainen, jolla on vahvat mielipiteet, mutta silti hän on aivan mahtava tyyppi. Opin siihen, että perheen äiti on aina oikeassa. Olin vain hyvilläni siitä, että oli joku, joka piti ohjia kunnolla käsissään, eikä kaikkea vastuuta sysätty au pairille.
Nyt Heidillä on ystäväperhe Saksassa ja kotona paksu albumillinen valokuvia, joiden seassa lasten piirroksia. Ja lapsiakin on ikävä, vaikka heidän pahimpien kiukunpuuskiensa aikaan sitä ei ehkä olisi uskonutkaan.
Heidi sanoo suoraan, että työ lasten kanssa oli vastuullista ja haastavaa. Helpolla ei voi kuvitella selviävänsä, eikä biletykselle, shoppailulle tai matkailulle jää välttämättä kovin paljon aikaa tai energiaa.
- Alku oli aikamoista shokkihoitoa, kun piti kommunikoida lasten kanssa vieraalla kielellä. Heti en tiennyt, miten lapsia voi ja uskaltaa komentaa.
Heidi paljastaa, että joskus hän tunsi olevansa palvelusväkeä, mutta toisinaan taas enemmänkin perheenjäsen. Toisaalta yksityisyys ja oma aika on au pairille äärimmäisen tärkeää, hän on kuitenkin vieras perheessä.
- Itse olin sopivan avoin, mutta pidin mielessäni sen, että kyse on vain työstä.