Oulun talous on yhä vahva, mutta liikkumavaraa ei enää ole yhtä paljon kuin vielä pari vuotta sitten. Jotta menot eivät karkaa käsistä, palveluja pitää pystyä tuottamaan tehokkaammin.
Oulun kaupungin talousarvioesityksen toi maanantaina julki eri mies kuin vielä viime vuonna. Vuosi sitten äänessä oli Kari Nenonen, nyt hänen seuraajansa, kaupunginjohtaja Matti Pennanen. Tämän perusviesti oli melko valoisa: kaupungin talous on edelleen vakaalla pohjalla.
Talousarvion pohjana on ensi vuonnakin 18 prosentin tulovero, lukema, joka on Suomen kuntien joukossa matala. Kuntalaisten kannalta olennaista on myös se, että esitys lupaa turvata vähintään nykyisen palvelutason kaikissa toiminnoissa. Joissakin tehtävissä palvelujen luvataan jopa kohentuvan.
Muitakin lämmittäviä tietoja saatiin kuulla: kun kasvavien verotulojen päälle lasketaan kasvavat valtionosuudet, koko verorahoituksen yhteenlaskettu kasvu on ensi vuonna arviolta 7,6 prosenttia.
Tämän jälkeen tulee suuri mutta: verorahoituksen reipaskaan nousu ei tämänhetkisen tiedon mukaan riitä kattamaan tulevan vuoden kasvavia menopaineita, sillä käyttötalouden menojen arvioidaan kasvavan lähes kahdeksan prosenttia. Kaupunki ei siten onnistu pysymään kiinni strategisessa tavoitteissaan, jonka mukaan käyttötalouden nettomenojen pitäisi kasvaa tulorahoitusta hitaammin.
Yksi lisärasite Oulullekin on kunta-alan palkkaratkaisu, joka Tehyn kohdalta on vielä auki. Pennasen mukaan se on kuitenkin vain esimakua tulevasta. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle kilpailu työväestä kasvaa ja samalla kiristyy palkkakilpailu. Palkkojen korotuksista aiheutuva menopaine ei siis jää vain parin lähivuoden ilmiöksi. Tämä kaventaa Oulun taloudellista liikkumavaraa edelleen.
Veroprosentin korotuksenkin mahdollisuutta kaupungintalon tiedotustilaisuudessa väläytettiin, ei kuitenkin tulevalle vuodelle vaan lähivuosina - jos muu ei auta. Tätä muuta kaupunki hakee kuitenkin toista tietä, tuottavuutta kasvattamalla. Kaupungin organisaatiossa vannotaan tilaaja-tuottaja-mallin nimeen. Käytännössä sen avulla entiset palvelut pitäisi pystyä tuottamaan vähemmällä väellä ja alemmilla yksikkökustannuksilla.
Malli on nyt viety läpi lähes koko organisaatiossa, ja kaupungin johdon mukaan tulosten pitäisi näkyä parin vuoden sisällä. Kaupungin yli 9000 työntekijän joukossa uudet toimintatavat aiheuttanevat nurinaa tästä eteenpäinkin, mutta tavallisen veronmaksajan etu on, että malli saadaan vietyä sujuvasti käytäntöön.
Pennasen ja muiden budjettiesityksen laatijoiden strategiana tuntuu olevan, että kun näkymät alkavat heikentyä, ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Kamreerimaisten leikkausten sijasta mietitään, miten palvelut saadaan järjestettyä tehokkaammin. Terveen taloudenpidon perusedellytyksiä pyritään myös ylläpitämään elinkeinopolitiikan keinoin. Se onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä jos Oulun yrityselämä alkaa aivastella, taudista kärsii koko kaupunki.
Voi liioittelematta sanoa, että oululaiset ovat viime vuodet olleet monien muiden kuntien asukkaisiin nähden hyväosaisia. Opettavaiseksi vertailukohdaksi voi suurista kaupungeista ottaa Turun, jonka talous on kasvavan alijäämän takia lähellä romahduspistettä. Turku on kärsinyt teollisuuden paosta mutta myös huonoista poliittisista päätöksistä. Varsinais-Suomen pääkaupungin Oululle antama oppi on, että terve talous ei ole itsestäänselvyys. Hyvä kehitys voidaan myös tärvellä.