Oulussa aiotaan pohtia vakavasti, olisiko Oulun musiikkijuhlien ja Oulunsalo Soi -tapahtuman välille mahdollista virittää syvempää yhteistyötä.
Hanke ajankohtaistui, kun musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Mika Rännäli ilmoitti keskiviikkona jättävänsä ensi kevään jälkeen tapahtuman vetovastuun. Rännäli on toiminut juhlien taiteellisena johtajana vuodesta 2002 lähtien.
Seuraajasta ei ole vielä tietoa. Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Kyösti Oikarisen (kesk.) johtama musiikkijuhlasäätiön hallitus aikoo päättää asiasta ensi joulun tienoilla.
"Mietimme samalla, olisiko Oulun musiikkijuhlien taiteellinen johtajuus yhdistettävissä seudulliseen musiikkitapahtumaan, josta olemme käyneet jo neuvotteluja virkamiestasolla. Lähtökohta on se, että musiikkijuhlat ja Oulunsalo Soi -festivaali säilyvät, mutta yhteistyö on poikaa. Toinen tapahtuu kevättalvella ja toinen kesällä", Oikarinen selvittää.
Lopettamispäätös
kypsyi hiljalleen
Kotikaupungistaan New Yorkista tavoitettu Rännäli sanoo, että eroratkaisu syntyi pitkän ajan sisällä pikkuhiljaa.
Ratkaisu ei liittynyt suunniteltuun seutuyhteistyöhön, vaan hänen henkilökohtaiseen elämäntilanteeseensa taiteilijana.
Työskentely Oulun musiikkijuhlilla on ollut antoisaa ja opettavaista, mutta juhlat ovat myös olleet ympäri vuoden suuri "ei-musiikillisen stressin" aiheuttaja pianisti-säveltäjän elämässä.
"Jatkuvasti pieni ääni takaraivossa on nalkuttanut, että pitäisi taas miettiä niitä ja näitä, suunnitella sitä ja tätä ja buukata taiteilijoita hyvissä ajoin. Eli yksinkertaisesti haluan keskittää voimavarani musisointiin ja musiikin tekemiseen täysipainoisesti. Päätökseen liittyy luonnollisesti haikeutta, mutta päällimmäisenä on kuitenkin helpotus. Jatkossa takaraivonalkutus häviää olemattomiin", Mika Rännäli sanoo.
Ytimenä sisällön monipuolisuus
Rännälin noudattama taiteellinen linja on ollut hänen itsensä näköinen; ytimenä sisällön monipuolisuus.
"Kuuntelen nykyään vapaa-ajalla pääasiassa ei-klassista musiikkia. Tähän on varmasti osasyynä asuinpaikkani New York, jonka monipuolinen tarjonta on ollut myös inspiraationa. Täällä voi haistella uusia tuulia taiteellisen linjanvedon kannalta", hän selvittää.
Musiikkijuhlakautensa tähänastisina kohokohtina Rännäli mainitsee muun muassa Absolute Ensemblen ja Kristjan Järvin (2003) sekä King´s Singers -lauluyhtyeen (2004) vierailut Oulussa.
"Olisi ollut mahdollisuus käyttää vielä enemmänkin henkilökohtaisia yhteyksiäni hyväksi, mutta resurssit ovat tulleet vastaan Oulun päädyssä. Kaikista hulluimmat ideat ovat jääneet toteuttamatta. Ne ovat yleensä olleet liian kalliita juhlien budjetille. Olemme tienneet vasta todella myöhään, paljonko meillä on oikeasti rahaa kunakin vuonna käytettävänä", Rännäli sanoo.
Lisää rahaa ja henkilökuntaa
Oulun olisi Rännälin mielestä otettava rohkeasti kantaa siihen suuntaan, että Ouluun halutaan nimenomaan kansainvälinen korkeatasoinen musiikkijuhla, jonka "ohjelmatarjontaa ihmettelevät jopa Helsingin herrat puhumattakaan muiden maiden herroista".
Juhlien nykyisen budjetin tulisi vähintään kaksinkertaistua, hän laskee.
Työvoimaakin olisi saatava lisää, sillä kaikki toimii nyt kahden ihmisen varassa.
"Oulun musiikkijuhlat tarvitsee henkilön, joka hoitaa ympäri vuoden pelkästään suhteita yhteistyökumppaneihin. Tämä on ehdoton edellytys, jotta voitaisiin luoda hedelmällinen maaperä isommille projekteille ja supertähtien vierailulle. Eli organisaation pitäisi kasvaa ja kehittyä oikeaksi ammattimaiseksi suuren luokan tiimiksi. Nyt on hieman vielä pikkukylän puuhastelumentaliteettia. Festivaalin arvoa ja mahdollisuuksia ei mielestäni täysin ymmärretä", pianotaiteilija Rännäli jyrähtää.