Kuolonuhreja vaativista mielenosoituksista huolimatta turkkilaiset äänestävät Recep Tayyip Erdoğanin kolmannelle pääministerikaudelle sunnuntain parlamenttivaaleissa. Kyse on enää siitä, saako Oikeudenmukaisuus- ja kehityspuolue (AKP) jopa määräenemmistön parlamentin 550 paikasta. Sen turvin puolue voisi muuttaa perustuslakia mieleisekseen.
"Erdoğan on ollut hyvin viisas", toteaa dosentti Zeki Kütük Turun yliopiston poliittisen historian laitokselta: "Hän on strategisti."
Erdoğan on onnistunut kesyttämään jopa armeijan ilman, että kenraalit tuntevat itsensä jyrätyiksi. Hallitus on myös luopunut assimilaatiopolitiikasta ja kasvattanut kannatustaan kurdivähemmistön parissa.
Turkilla menee hyvin. Väestön tulotaso on tuplaantunut AKP:n 8,5 vuotta kestäneellä kaudella. Niin valtionvaje kuin budjettivajekin on painettu täyttämään euromaiden kriteerit.
Talouskasvussa Turkki ohittaa kaikki muut Euroopassa. Menestyksen merkiksi pääministeri maalaili juuri Ankaran eteläreunalle tulevaisuuden kaupunkia puolustusteollisuutta, asuntoja ja vapaa-aikaa varten.
EU ei ole Turkille lämmennyt, joten Erdoğan ajaa talousyhteisöä Libanonin, Jordanian ja Syyrian kanssa. Hän on valloittanut Israel-kritiikillään arabileirin, solminut yhteyksiä Iraniin, tarjonnut turkkilaisen demokratian mallia Egyptille ja yrittänyt rohkaista Syyrian presidenttiä uudistamaan armeijan hallitsemaa yhteiskuntaa.
"Erdoğan on karismaattisin johtaja muslimimaailmassa", Kütük arvioi.
Tärkeimmän luottamuslauseen Erdogan sai viime syksynä, kun kansanäänestys valtuutti hallituksen poistamaan perustuslaillisesta tuomioistuimesta armeijan edustajat. Nyt AKP voi häärätä kenenkään hätyyttämättä: juuri kyseinen elin lopetti vielä sen edeltäjäpuolueen islamistisuuden takia.
Vallan kolmijakoa rikkoo sekin, että tuomareiden ja syyttäjien neuvosto ratkaisee henkilöstöasiat puolueen linjan mukaisesti.
Puolueen menestystä turvaa rajallinen sananvapaus. Ilmeisesti Turkissa on jo enemmän journalisteja vankilassa kuin Kiinassa. Keväällä pidätettiin jälleen kaksi toimittajaa. Toinen oli tutkinut poliisin islamisoitumista, niin sanottua Gülen-liikettä.
Paitsi median myös armeijan, poliisin kuin ammattiliitonkin edustajia on pidätetty satapäin puhdistuksissa, jotka alkoivat jo 2007. Kumouksellisuudesta syytettyä niin sanottua Ergenekon-verkostoa on pidetty hallituksen keinona eliminoida vastustajia. Moni viruu vankilassa tietämättä miksi.
"Ergenekon on vaikuttanut siihen, että Turkki on jakautunut jyrkästi kahteen leiriin, kemalisteihin ja islamisteihin", Kütük sanoo.
Salakuuntelu rehottaa ja poliisi vahtii mielenosoittajien jokaista kirjainta ja askelta. Lisäksi hallinto rajoittaa aktiivisesti "likaisena" pidetyn internetin ja etenkin You Tuben käyttöä.
Vaalien alla julkaistut seksivideot oppositiopoliitikoista rakastajattarineen palvelevat nekin AKP:n tarkoitusperiä, vaikka alkuperää ei tiedetäkään.
"Vielä Turkki ei ole pelon imperiumi, mutta suunta on sinne", Kütük toteaa.