Viime syyskuun alussa voimaan tullut uusi konkurssilaki toi konkurssiasiamiehen toimistoon lisää töitä ennen kaikkea uuden julkisselvitysmenettelyn takia.
Syyskuun jälkeen on ehditty käynnistää jo noin 30 julkisselvitystä. Näissä kohteissa konkurssiasiamies on osoittanut pesään valtion varoin julkisselvittäjän. Ilman valtion väliintuloa konkurssit ja niihin mahdollisesti liittyvät väärinkäytökset olisivat voineet jäädä kokonaan selvittämättä.
"Jos konkurssi raukeaa varojen puutteessa, niin kukaan ei silloin sitä selvitä. Uuden lain myötä konkurssit jopa raukeavat entistä helpommin. Tässä piileekin se vaara, että väärinkäytöksiä jää selvittämättä entistä enemmän. Sen takia käyttöön otettiin julkisselvitys, jossa lähtökohtaisesti varaton konkurssipesä selvitetään valtion varoin", kertoo konkurssiasiamiehen toimistoa maaliskuun alusta johtanut konkurssiasiamies Eeva Arko-Koski.
Muutaman kuukauden kokemuksen perusteella näyttää siltä, että julkisselvitykset edistävät entistä parempaa konkurssikulttuuria ja ehkäisevät harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Tämä olikin yksi lakiuudistuksen ja julkisselvityksen tärkeimmistä tavoitteista.
"Voimme ottaa julkisselvitykseen vain pienen prosentin niistä konkurssitapauksista, joissa on vähän varoja. Mutta jo tietoisuus ja riski siitä, että konkurssi voi joutua julkisselvityksen kohteeksi, ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä", Arko-Koski painottaa.
Näyttää myös siltä, että valtion varoin kustannettava menettely voi olla myös taloudellisesti tuloksellista.
"Julkisselvityksessä väärinkäytöksiin syyllistyneiden vastuut toteutetaan. Lisäksi on myös mahdollista, että selvitystyön tuloksena pesään saadaan varoja. Muutamassa tapauksessa näin on jo käynyt", sanoo Arko-Koski.
Suurin osa tapauksista
menee rikosselvitykseen
Julkisselvitykset kestävät konkurssimenettelyn tavoin helposti 2-5 vuotta. Selvityksen kohteiksi on tähän saakka päätynyt kirjava joukko eri toimialojen yrityksiä. Mukana on lentoyhtiötä, ravintolaa, it-alaa kuin myös kuljetusfirmoja, mutta ennen kaikkea rakennusliikkeitä.
"Noin puolet kohteista on rakennusalan yrityksiä. Ne ovat aika usein sellaisia, että niillä on voinut olla aika mittavaakin liiketoimintaa. Mutta kun konkurssi on alkanut, varat ovat olleet nolla ja velat miljoona. Suhde osoittaa, että varoja on hävinnyt jonnekin", Arko-Koski kertoo.
Arko-Kosken mukaan jo tehdyt työt ovat osoittautuneet sellaisiksi, että suurimmassa osassa asiat etenevät rikosselvitykseen ja oikeuskäsittelyyn, mikä vaatii vielä oman aikansa.
"Kun halutaan ajaa joku rikosoikeudenkäynti velallisen rikoksista, niin kaikki tietävät, että poliisitutkinta, syyteharkinta ja sitten vielä tuomioistuinkäsittely vie oman aikansa", perustelee konkurssiasiamies Eeva Arko-Koski konkurssiasioiden ja myös julkisselvitysten hidasta etenemistä.