Tuoreet suhdanne-ennusteet osoittavat, että maailmantalouden heilahtelut ravisuttavat myös Suomea. Kauhukuvia ei pidä maalata, mutta suunta on selvästi huonompaan.
Tämänhetkisen taloudellisen tilannekuvan lyhyt tiivistys löytyy keskiviikkona julkistetusta valtiovarainministeriön suhdannekatsauksesta. Se kuuluu ykskantaan: "Suhdanteet ovat nopeasti heikkenemässä." Tuo lause kertoo kaiken olennaisen: edes hyvin omaa talouttaan hoitanut euromaa Suomi ei edelleenkään ole tunnoton kansainvälisen talouden heilahteluille.
Tänä vuonna kansantuotteen kasvu jää ministeriön arvion mukaan 2,8 prosenttiin, mikä ei kansainvälisesti ole ollenkaan huono luku. Sitä pitää kuitenkin siedettävänä alkuvuoden ajan jatkunut vahva kasvu kaupassa, rakentamisessa ja osassa teollisuutta. Loppuvuonna veto hiipuu, ja niinpä koko ensi vuoden kasvuluku putoaa ministeriön arviossa 1,8 prosenttiin.
Valtiovarainministeriön ennusteita on aika ajoin arvosteltu siitä, että niiden numeroita väännetty synkkään suuntaan taktisista syistä etenkin budjettiriihen ja palkkaneuvottelujen alla. Siksi kiinnostava vertailukohta on tiistaina julkistettu Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennuste. Se povaa tälle ja tulevalle vuodelle 3,0 ja 1,7 prosentin kasvua. Olennaista eroa ei laitosten välillä siis ole, vaan viesti on yhteinen: synkempää on luvassa.
Talouskasvun nopean heikentymisen olennainen syy on noin vuosi sitten vakavasti iskenyt Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden luottokriisi. Se aloitti epävarmuuden kauden, ja se on levinnyt myös Eurooppaan. Häiriötilaa ovat voimistaneet öljyn ja ruoan hinnan rajut nousut, jotka ovat kiihdyttäneet inflaatiota ja kohdelleet kaltoin erityisesti köyhien maiden kansalaisia.
Minkäänlaista varmaa merkkiä ei edelleenkään ole saatu siitä, että pahin olisi jo ohi. Yhdysvaltain luottokriisi jatkuu, ja maan talous heikkenee näillä näkymin edelleen. Heijastusvaikutukset on jo jouduttu huomaamaan Euroopassakin. Taantumasta puhutaan muun muassa Britanniassa, Irlannissa, Espanjassa, Tanskassa ja Portugalissa. Maanosan suurimman talousmahdin Saksan tuore Ifo-luottamusindeksi on alimmillaan kolmeen vuoteen.
Suomessa kuluttajien luottamus talouteen pysyi keskiviikkona julkistetun lukeman mukaan elokuussa jokseenkin ennallaan, mutta teollisuuden luottamus heikkeni yhä. Kadunmiesten luottamus on myönteinen asia, koska se pitää yllä kotimaista kysyntää. Yllättävältä tuntuvan lukeman taustalla voi kuitenkin olla se yksinkertainen seikka, ettei suhdanteiden heikentyminen ole vielä heijastunut kotitalouksiin. Toistaiseksihan työllisyyskin on yhä kohentunut.
Esimakua huonommista ajoista on jo kuitenkin tuonut asuntojen hintojen nousun tasaantuminen ja lasku eräillä paikkakunnilla sekä kiinteistökaupan ja uudisrakentamisen hiipuminen.
Tämänhetkiset kasvuennusteet eivät vielä ole dramaattisen kehnoja. Esimerkiksi vuosina 2002 ja 2003 pudottiin kahden prosentin alapuolelle. Sen enempää valtiovarainministeriö kuin Palkansaajien tutkimuslaitoskaan eivät toistaiseksi povaa taantumaa, saati lamaa.
Silti mahdollista on, että vielä tämän vuoden aikana kasvuennusteita joudutaan pudottamaan lisää. Selvää globaalia talouskasvusykäystä ei ole näkyvissä, pikemminkin päinvastoin. Kotimaisella kysynnälläkin kasvua voidaan ylläpitää vain rajallisesti, ja siihen nähden on hyvä, että hallitus on päättänyt keventää jälleen tuloverotusta tänään päättyvässä budjettiriihessään. Suomi on yhä viennin ja teollisuuden vetämä talous, siis syvästi riippuvainen muun maailman kehityksestä.