Pääkirjoitus

Kohti ha­ju­ton­ta kau­pun­kia

Nuottasaaren sellutehdas on tuntunut oululaisten elämässä hyvässä ja pahassa liki 70-vuotisen olemassaolonsa ajan.

Tuulet Nuottasaaren suunnasta kantavat ensi kesän jälkeen kaupunkiin tuskin lainkaan hajuja, jos lupaukset pitävät.
Tuulet Nuottasaaren suunnasta kantavat ensi kesän jälkeen kaupunkiin tuskin lainkaan hajuja, jos lupaukset pitävät.

Nuottasaaren sellutehdas on tuntunut oululaisten elämässä hyvässä ja pahassa liki 70-vuotisen olemassaolonsa ajan. Työtä ja toimeentuloa, mutta ajoittain myös pahaa hajua tarjonnut laitos on Stora Enson paperitehtaana nykyaikaistumassa miltei hajuttomaksi.

Stora Enso lupaa kaikkien oululaisten iloksi, että Nuottasaaren tehtaan nykyisistä hajua aiheuttavista päästöistä poistuu noin 90 prosenttia, kun ensi kesänä rakennettava hajukaasujen käsittelyjärjestelmä valmistuu. Se on sellutehdaskaupungissa suuri uutinen.

Rikkiyhdisteiden haju etoo kaikkia, ja erityisesti päänsärkyä ja pahoinvointia päästöistä saavat oululaiset manasivat sellutehtaan läheisyyttä menneinä vuosina aina, kun tuuli kävi Nuottasaaren suunnalta. Vuonna 1987 aloitettu selke-projekti poisti hajuista paljon. Vaikka niiden kerrottiin pudonneen kymmenesosaan entisestä, lopputulos ei silti ole likikään tyydyttävä. Hajuja suodattava järjestelmä on ollut muutamia kertoja epäkunnossa. Poikkeukselliset sääolotkin ovat ajoittain pysäyttäneet sellutehtaan koko rikkiyhdistetarjonnan kaupunkilaisten aistittavaksi.

Entinen Oulu Osakeyhtiön sellutehdas kehittyi hienopaperitehtaaksi siirryttyään Veitsiluoto Oy:n kautta Enson ja sittemmin Stora Enson omistukseen. Nuottasaaressa tehdään silti sellua kuten on tehty kautta tehtaan historian. Valmis massa vain ajetaan nyt putkia myöten suoraan paperikoneisiin. Selluloosan kuivausta, arkitusta ja paalaamista ei tarvita entisessä mitassa.

Rikkiyhdisteet ovat sikäli hankalia, että ihmisen hajuaisti tunnistaa ne jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Tehtaan tuotannosta vastaavat huomauttivatkin menneinä vuosikymmeninä valittajille, että raha tahtoo aina haista. Sittemmin on otettu pehmeämpi linja ja valiteltu, että täysin hajuttomaksi sellutehdasta ei voi saada. Nyt näyttää siltä, että ainakin hyvin lähelle hajuttomuutta voidaan sentään edetä. Siitä tehdas ansaitsee täydet pisteet.

Nuottasaaressa syntyvien rikkiyhdisteiden odotetaan tuntuvan hajuna enää tehtaan omalla alueella, kunhan 3,3 miljoonaa euroa maksava muutostyö on valmis. Kwaerner Power Oy:ltä tilattu keruujärjestelmä imuroi haisevat kaasut entistä tehokkaammin sellun keittämöstä ja pesemöstä sekä happivalkaisusta. Kaasut lauhdutetaan eli niistä poistetaan kosteus, jolloin ne voidaan polttaa tehtaan soodakattilassa.

Edellinen ilmanlaatuun kiistatta vaikuttanut investointi tehtiin viime syyskuussa. Silloin hajukaasukattilalle rakennettiin lisäpoltin varmistamaan haisevien yhdisteiden eliminointi häiriötilanteissa. Oululaisten nenissä tuntuvat päästöt ovatkin sittemmin vähentyneet.

Keskelle kaupunkia Oulun kasvun myötä jäänyt laitos saa herkästi palautetta aiheuttamastaan haitasta. Siksi hajun poistoon tähtäävä investointi kannattaa tehdä erityisen huolellisesti. Ympäristön asukkaiden huomautukset ovat tosin saaneet sellutehtaiden vastuuhenkilöt myös monilla muilla paikkakunnilla etsimään mahdollisuuksia hajujen poistoon. Juuri sen vuoksi uutta tekniikkaa on kehitetty.

Stora Enson Oulun tehtaan johto korostaa yhtiön kantavan yhteiskuntavastuuta ja lupaa, että uutta puhdistustekniikkaa hyödynnetään vastaisuudessakin. Sellainen puhe miellyttää oululaisia. Näihin saakka ainakin herkkänenäisimpien on täytynyt ottaa huomioon tehtaan sijainti asuinpaikkaa valitessaan. Viihtyvyys kaupungissa kasvaa, kun hajuhaitta vähenee ja ehkäpä poistuukin.