Kolumni

Koh­ta­lo­kas B-näyte

Kauan sitä jouduttiin odottamaan ja pelkäämään, mutta lopulta se sitten tuli: Kaisa Variksen B-näyte. Kuten oli odotettu ja pelätty, se oli positiivinen, mikä on negatiivista koko muun maailmanmenon kannalta.

Kauan sitä jouduttiin odottamaan ja pelkäämään, mutta lopulta se sitten tuli: Kaisa Variksen B-näyte. Kuten oli odotettu ja pelätty, se oli positiivinen, mikä on negatiivista koko muun maailmanmenon kannalta.

Kansainvälinen antidopingtoimikunta ei lotkauttanut korvaansakaan sille mahdollisuudelle, että kyseessä olisi väärinkäsitys. Olisihan ihan mahdollista, että esimerkiksi lääkäri olisi määrännyt urheilijalle lepoa, mutta vaikkapa kopiointivaiheessa reseptistä olisi jäänyt toinen reuna pois ja siinä olisi lukenutkin, että "ääkäri äärää epoa".

On siis aika ryhtyä pohtimaan, mitä tästä seuraa, sillä vallan hirmuisia on tulossa päätellen siitä kohusta joka asian ympärillä on käyty.

Ensinnäkin tietysti Varis itse joutuu lopettamaan urheilunsa tähän paikkaan ja maksamaan maailmalle takaisin kaiken mitä on siltä saanut, alakoulun hiihtojen palkintolusikoistaan sponsorirahoihin. Se on kuitenkin pientä siihen nähden, mitä muuta tapahtuu. Ampumahiihto urheilulajina joudutaan lopettamaan, samoin ampumahiihtoliitto, ja lajia seuranneet kansanjoukot jäävät metsiin vaeltelemaan vailla päämäärää ja maalitaulua, ilman aseita ja suksia. Eihän tuollaisia välineitä voi luovuttaa ihmisille, jotka ovat voineet altistua passiiviselle dopingille.

Kansakunnan usko muuhunkin talviurheiluun on nyt mennyttä, varsinkin kun taustalla ovat jo seitsemän vuoden takaiset Lahden MM-hiihdot. Häpeillen ja sukset koipien välissä suomalaisurheilijat palailevat maailman kisakentiltä ja yrittävät puhua norjaa, jotta heitä ei epäiltäisi Kaisa Variksen kavereiksi.

Koska urheilu on urheilua myös kesäisin, luottamus on mennyt kesäedustajiinkin: Pekingin olympialaisiin ei lähde meiltä ketään, ei edes johtajia, lukuun ottamatta ehkä Ilkka Kanervaa, joka hänkin esiintyy vain säkki päässä ulkoministerinä, mikäli saa siihen mennessä syntymäpäivänsä vietetyksi.

Turhaan kuitenkin Kanerva Kiinaan matkustaa, sillä takuulla sana Kaisa Variksesta ehtii sinne ennen häntä. Siinä ei enää auta, vaikka kuinka vältettäisiin muistuttamasta Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä - kiinalaiset varmasti ottavat esille Variksen B-näytteen, ja sen jälkeen on turha yrittää kaupitella heille sen paremmin jäänmurtajia kuin Nokian kännyköitäkään.

Luultavasti ulkoministeriämme ei oteta vastaan ollenkaan, ja kun tieto tästä kiirii Yhdysvaltoihin, ei edes Condoleezza Rice suostu enää tapaamaan vanhaa ystäväänsä Kanervaa, saati kutsumaan presidenttiämme vierailulle. Tarja Halonen tuskin pääsee tuon jälkeen edes Venäjälle, varsinkin kun vilppi on paljastunut nimenomaan ampumahiihdossa, joka on idänsuhteidemme kannalta arveluttava laji.

Kun Suomen välit Venäjäänkin katkeavat, maastamme ei ole enää mitään hyötyä Euroopan unionillekaan, vaan meidät erotetaan siitä - onhan Kaisa Varis tavallaan myös koko EU:n edustaja. Viimein olemme siis maailmassa yksinämme ilman yhtään ystävää, joten vasta sitten voidaan päätellä, oliko Kaisa Variksen käry loppujen lopuksi hyvä vai huono asia.