Eräät meistä uskovat kohtaloon.
Kohtalon kaukaisempi ja vaatimattomampi sukulainen on kohtaaminen. Eli kohtaamme elämässämme ihmisiä tai tilanteita, jotka muuttavat elämämme suunnan lopullisesti.
Tähän uskoo ainakin helsinkiläinen ohjaaja, käsikirjoittaja Saara Cantell, jonka uutukainen elokuva Kohtaamisia, perustuu tähän ideaan.
"Minua alkoi askarruttaa kysymys, onko meillä ylipäätään valinnanmahdollisuuksia tässä elämässä. Ryhdyin miettimään, miten paljon elämässä on käännekohtia, joita emme edes tunnista elintärkeiksi", Cantell pohtii.
"Toisin sanoen minua kiinnostavat ne hetket, jolloin valitsemalla toisin, koko loppuelämämme olisi voinut mennä tosin."
"Oikeasti meillä ei ole aina edes valtaa vaikuttaa elämäämme. En usko siihen ´että olet oman elämäsi herra´", Cantell jatkaa.
Saara Cantellin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva jättää oivaltamisen ilon katsojalle.
"Useimmat valtavirtaelokuvat ovat hyvin ennalta-arvattavia ja täynnä onnellisia loppuja. Oikeassa elämässä on harvoin onnellisia loppuja. Halusin tehdä elokuvani niin, että suuria asioita tapahtuu rivien välissä", ohjaaja perustelee.
Hetkessä olemisen vaikeus
Huolimatta elokuvan suuresta pienuudesta ja sen sanoman käsittämättömästä syvyydestä, yksi määrittävä tekijä on kuitenkin tekniikka. Kun Saara Cantell sai hajua käsikirjoituksesta, niin samaan aikaan hän ajatteli jo yksikameratekniikkaa. Elokuvan on kuvannut dokumentaristi Marita Hällfors.
"Koska käsikirjoitus käsittelee ´hetkessä olemista´ niin, halusin heti alusta alkaen tehdä kaiken yhdellä kameralla. Tässä ollaan oikeasti mukana se sama hetki, mitä kohtaus kestää. Hetkessä oleminen on suunnattoman vaikeaa, mutta uskon, että sain tallennettua totuudellisuutta ja realismia", Cantell sanoo.
Elokuvassa on siis kohtauksia, jotka oikeasti kestävät yhdellä kameralla kuvattuna peräti 15 minuuttia. Hällforsin harteilla oli siis suuri vastuu, mutta henkilöohjauskin on vailla vertaa.
"Ohjaamisen salaisuus piilee siinä, että valitsee oikeat näyttelijät", nauraa Cantell vaatimattomasti ja nappaa vieressään olevan hennon Anneli Saulin kainaloonsa.
Konkarikin nauttii uudesta
Kohtaamisia-elokuvassa on koko joukko eturivin näyttelijöitä, Anneli Saulin lisäksi muun muassa Meri Nenonen, Jenni Banerjee, Rosa Salomaa, Maryann Guuled, Elena Spirina ja Leena Uotila, joista jokainen tietää pienuuden tärkeyden.
Elokuva alkaa vahvalla kohtauksella, jossa huumeisiin koukkuun jäänyt tyttärentytär Emmi (Jenni Banerjee) menee tapaamaan Martta-mummia (Anneli Sauli) tämän kotiin.
"Kun minua pyydettiin mukaan tähän elokuvaan, epäröin ensin todella, koska kuulin, että tässä otetaan tällaisia pitkiä ottoja. Sitten tajusin, että se sehän voidaan ottaa kokonaan uudestaan se 15 minuuttia, ja ihan helposti", karismaattinen Anneli Sauli nauraa.
"Mutta onneksi pitkä urani on kehittänyt minulle hyvän muistin, ja kaikki meni loppujen lopuksi hyvin", hän jatkaa ja myöntää, ettei hänen takiaan tarvinnut ottaa yhtään kohtausta uudestaan.
"Loppujen lopuksi pidin tästä tavasta työskennellä, koska sain näin tilaa keskittyä pidempään kuin muutaman sekunnin ottoihin. Ja rooli Marttana oli minulle mieluinen, koska olen oikeastikin samanikäinen eli 77-vuotias."
Kaiken takana
on toivo
Elokuvan teema kulkee elämisen etiikassa, oikeellisuudessa, virheettömyydessä tai kaiken järjettömyydessä. Miten elää oikein, jotta kaikki olisi helpompaa?
"Pitääkö meidän edes tehdä oikeita valintoja? Elämäänhän kuuluu kaikenlaista ja mitä vanhemmaksi tulee, sitä armollisempi sitä on itselle ja muille," miettii Cantell, mutta Anneli Sauli pudistelee päätään.
"Olen ihan eri mieltä. Nykyajassa on liian paljon pahuutta, itsekkyyttä, vääryyttä. Olen lapsesta asti katsellut tätä köyhän ihmisen silmien kautta. Niin paljon olisi parannettavaa", hän huokaa.
"Tämä on kuitenkin toiveikas elokuva, häivähdys siitä, mitä hyvää voimme toinen toisellemme tehdä", kiteyttää ohjaaja.
Kohtaamisia-elokuva ensi-illassa
5. maaliskuuta kautta maan.