Kohokarttoja käytetään aivan liian vähän syntymästään saakka sokeiden lasten kuntoutuksessa, sanoi Näkövammaisten Keskusliitossa työskentelevä liikkumistaidon kouluttaja Helinä Hirn Vammaistutkimuksen päivillä Jyväskylässä torstaina.
Päivät järjestävät Vammaistutkimuksen tukisäätiö ja Kehitysvammaliitto.
"Kohokarttojen käyttö edistää näkövammaisten ihmisten kykyä hahmottaa outoa ympäristöä. Jo 5–7-vuotiaat lapset saattavat oppia käyttämään kohokarttoja ja oppia niiden avulla sijoittamaan lelun eri paikkaan pöydälle rakennetussa ”maisemassa”", kertoi tutkimustaan lasten parissa tekevä Helinä Hirn.
Kohokartat tehdään lapsille pehmeistä materiaaleista, aikuisille muovista tai paperista esimerkiksi piirtämällä tai painamalla.
"Alle kouluikäisten, sokeiden lasten on yleensä vaikeaa ymmärtää, miten kolmiulotteinen maisema muuttuu kartalla kaksiulotteiseksi", Hirn sanoi.
Tästä taidosta olisi tulevaisuudessa kuitenkin paljon hyötyä, sillä esimerkiksi GPS-paikantimien kehittyminen tuo näkövammaisten liikkumiselle aivan uusia mahdollisuuksia.
Paikantimen tuomat tiedot voidaan liittää elektronisiin karttatiedostoihin ja kohokarttoja uusista, tuntemattomista paikoista tulostavaan tulostimeen.
