Koe-eläinten määrä on viime vuosina pysynyt ennallaan. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan kokeissa käytetään vuosittain noin 160 000 eläintä.
Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen arvion mukaan perinteisten eläinkokeiden määrä sen sijaan on laskenut.
"Jos katsotaan vanhanaikaisia kokeita, kuten myrkyllisyystutkimuksia, eläinten määrä niissä on vähentynyt rutkasti", selvittää yliopiston koe-eläinkeskuksen johtaja Tarja Kohila.
Koe-eläinten lukumäärään on vaikuttanut uuden teknologian kehittyminen. Viime vuosien hittimenetelmän, geenimuuntelun myötä monet koe-eläimistä ovat muunneltujen eläinten jälkeläisiä. Virallista tilastoa geenimuuntelutekniikoiden mukanaan tuomasta eläinmäärien muutoksesta ei ole tehty.
"Koe-eläintoimintalain uudistamisen yhteydessä määriteltiin tarkemmin, mitkä kokeet ovat eläinkokeita. Samana vuonna perustettiin lisäksi valtakunnallinen eläinkoelautakunta, joka vetää yhtenäistä linjaa läpi maan", eläinlääkintöylitarkastaja Kai Pelkonen Maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Eläinsuojelujärjestö Animalia ei pidä riittävänä sitä, että koe-eläinten määrä pysyy tasaisena.
"Jos tavoitteena on vähentää kokeiden määrää, ei samassa määrässä pysyminen ole tavoitteiden mukaista", tiivistää järjestön tiedottaja Eeva Suhonen.