Viimeisten kolmen vuoden aikana on maassamme käytetty noin 200 000 selkärankaista koe-eläintä vuosittain. Koe-eläinten määrä (220 763 kpl) vuonna 2000 oli 4 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuotena.
Kymmenen viime vuoden aikana määrä on kasvanut keskimäärin noin 6 prosenttia vuodessa.
Eniten lisäystä on tapahtunut hiirten ja kalojen määrissä. Vuonna 2000 koe-eläimistä oli yli puolet jyrsijöitä (hiiret 43 % ja rotat 17 %) ja kaloja noin kolmannes (34 %).
Kalojen suuri määrä kuvastaa kalanmerkintöjen lisääntymistä. Vesistöön istutettavat kalat on erotettava luonnonkaloista merkitsemällä, ja merkintä toimenpiteenä kuuluu nykyisen eläinsuojelulainsäädännön mukaan koe-eläintoiminnan piiriin.
Hiirten nousseen käytön taustalla on pääasiassa tutkimuksen lisääntynyt kiinnostus geenitekniikalla muunnettuja eläimiä kohtaan.
Eniten eläimiä käytetään biologiseen perustutkimukseen ja erilaisten lääketieteellisten tuotteiden kehittämiseen ja tutkimukseen.
Neljännes eläimistä käytetään ihmisten sairauksien, kuten psyykkisten sairauksien, sydän- ja verisuonitautien sekä syövän tutkimukseen.
Maa- ja metsätalousministeriö on vuodesta 1987 lähtien vuosittain myöntänyt apurahoja eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta varten.
Tänä syksynä on asetettu asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miten eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien koordinaatio ja yhteistyö järjestetään maassamme sekä yhteistyön tarvetta ja muotoja kansainvälisellä tasolla. Ministeriössä valmistellaan parhaillaan koe-eläintoimintaa koskevan lainsäädännön uudistusta.